← Takaisin blogiin

Jouluista tunnelmointia Taitekohdassa

Niina Oinas

Soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntijan erikoistumisopinnot ovat kääntymässä kohti loppusuoraa. Opinnot päättyvät toukokuussa 2020 järjestettävään yleisölle avoimeen tapahtumaan, joten sitä ennen on hyvä summata soveltavan taiteen nykytilaa ja pohtia myös tulevaisuudessa siintäviä mahdollisuuksia.

Syksy 2019 on ollut tutkimusten osalta vauhdikasta. Uusia tutkimustuloksia on putkahdellut sieltä täältä, viimeisimpänä huippukohtana maailmanlaajuinen terveysjärjestö WHO julkaisi laajan raportin taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Syksyn aikana taiteen ja kulttuurin näkyvyys on rikkonut uutiskynnyksen ilahduttavan usein ja teemat ovat nousseet valtakunnallisiksi puheenaiheeksi. Esimerkiksi Lastenkulttuurikeskuksen toiminta on ollut näkyvästi esillä Taidetestaajat-hankkeen kautta ja keskustelu teemojen ympärillä tuntuu jatkuvan.

Taiteella on siis tutkitusti muun muassa hyvinvointivaikutuksia. Mitä muita vaikutuksia taiteella on ja voisi olla? Voisiko soveltavalla taiteella olla rooli esimerkiksi ilmastoahdistuksen säätelyssä ja kanavoinnissa positiivisiksi toimintamalleiksi? Ihminen on tunne-eläin, tämä näkyy kaikilla elämän osa-alueilla. Ympäristötutkija Panu Pihkala listaa erilaisia ympäristötunteita kirjassaan Mieli Maassa? Ympäristötunteet (Kirjapaja 2019). Tällaisia tunteita ovat esimerkiksi ympäristöinto ja -uupumus, metsäsuru ja suojelukiitollisuus.

Tunteiden käsittely voi olla vaikeaa, ja esimerkiksi ahdistus voi peittää alleen taustalla olevia tunteita. Taiteen avulla voidaan käsitellä tunteita, mutta myös tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä. Ehkä taiteella voidaan myös terävöittää visiointikykyä. Ilmastokanava on hyvä esimerkki toiminnasta, jossa tuodaan yhteen taiteilijoita, järjestöjä, päättäjiä ja sosiaalisen median kanavia. Ilmastotekojen lisäksi voimme tehdä myös taidetekoja.

Taiteella on paljon annettavaa yhteiskunnan äänitorvena, tasa-arvon vaalijana, tunteiden kanavana ja uusien positiivisten toimintamallien luojana. Me soveltavan taiteen kanssa työskentelevät pyrimme olemaan sillanrakentajina vanhan ja uuden taidekentän välissä, sosiaali- ja kulttuurikentän välillä ja yhteiskunnallisen murroksen keskellä. Erilaisuuden kohtaaminen, tilanteiden aistiminen ja taiteen tekemisen mahdollistaminen ovat soveltavan taiteen kovinta ydintä.

Haluammekin toivottaa kaikille uuteen alkavaan vuoteen 2020 kohtaamisten lämpöä ja ennen kaikkea rohkeutta poistua aina silloin tällöin omalta mukavuusalueeltaan tarkastelemaan maailmaa toiseuden suunnasta. Toivomme kaikille pieniä, hetkittäisiä ja arkisiakin kokemuksia siitä, että pohjimmiltamme me olemme yhtä. 

Yllättäkäämme siis rohkeasti itsemme ja toisemme; kohdataan taiteen parissa!Videolta voit kuunnella taiteilija-taidekasvattaja Anna-Kaisa Vuorisen puheenvuoron saavutettavuudesta taiteessa ja nuoruuden taidekokemuksista sekä katkelmia hänen kappaleestaan Tyyni.

Lopuksi haluamme nostaa esiin, alkavan uuden vuoden kantavaksi ajatukseksi sopivan lainauksen taiteilija Tove Janssonilta:

“Sellainen henkilö, joka syö pannukakkua ja hilloa, ei voi olla kauhean vaarallinen. Hänen kanssaan voi puhua.”

Blogin joulutervehdyksen ovat kirjoittaneet Niina Oinas, Johanna Pitkänen  ja Anna-Kaisa Vuorinen.

Taitekohtia

Taitekohtia on Taideyliopiston Soveltavan ja osallistavan taiteen asiantuntijan erikoistumisopintoja suorittavien taiteen ammattilaisten blogi. Blogin teemana on eri taiteen alojen soveltaminen arkisissa yhteisöissä. Keskiössä ovat kohtaamiset, kokemukset ja mahdollisuudet muun muassa kuvataiteiden, tanssin, elokuvan, musiikin, teatterin ja sirkuksen äärellä.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia