← Takaisin blogiin

Suomen luonnonsuojeluliiton Hanna Aho: Yhteisen ympäristön arvokkuutta voi korostaa musiikilla

Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho

Ooppera All the Truths We Cannot See – a Chernobyl Story käsittelee Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta, joka vaikutti suuresti ympäristöömme. Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Ahon mukaan koronaviruksen myötä on tullut esille paljon asioita, jotka muistuttavat tilannetta Tšernobylin ydinvoimalan räjähdyksen jälkeen, mutta nämä ihmisten arkea mullistaneet katastrofit myös eroavat vaikutuksiltaan. Tapasimme Hannan ja kyselimme häneltä myös taiteen ja ympäristöasioiden yhteyksistä.

Jokainen ympäristöaktivisti tietää, että halu vaikuttaa syntyy tiedon ja tunteen liitosta. Ooppera jos mikä on tunteita herättävä taidemuoto.

Hanna Aho Suomen Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija

Mitä samankaltaisuuksia näet Koronaviruksen aiheuttamasta maailman tilasta sekä Tšernobylin ydinvoimalan räjähdyksen jälkeisestä ajasta?

Henkisellä, uhan tuntemisen tasolla, näissä on tietenkin paljonkin samaa. Tavallaan uhalta suojautumisessakin on paljon samaa. Tämä näkyy esimerkiksi välttämisessä ja suojavarusteissa. Fyysisenä uhkana asiat ovat kuitenkin monella tapaa erilaisia. Korona ei leviä merkittävässä määrin tuulen tai veden mukana, kun taas radioaktiivisille hiukkasille nuo ovat pääleviämismuotoja. Vastaavasti korona on periaatteessa tukahdutettavissa kokonaan pois, jos rokote saadaan kehitettyä, kun taas radioaktiivista saastumista ei saa käytännössä mitenkään hävitettyä – se voidaan vain kapseloida suurella rahalla.

Miten molemmat maailmaa mullistavat tilanteet vaikuttivat – ja vaikuttavat – luontoon?

Korona on muulle luonnolle periaatteessa haitaton. Se pakottaa ihmiset kupliinsa ja luonnonvarojen kulutus vähenee, eli luonto kiittää. Toisaalta arvokkaat luontokohteemme ovat nyt kovan käyttöpaineen alla, joten Korona korostaa lähiluonnon merkitystä sekä arvokkaimpien kohteiden suojaamista ihmiseltä. Radioaktiivinen säteilykin antaa luonnolle tilaa, mutta toisaalta se iskee myös muiden eliöiden terveyteen. Esimerkiksi Tshernobylin alueella maaperän mikrobi- ja pieneliötoiminta on kärsinyt säteilystä, vaikka siellä liikkuukin esimerkiksi susia ja muita villieläimiä.

Miten koet, että musiikki voi auttaa, kun kyseessä on luonnonkatastrofi ja ilmastokriisi? Pystyykö musiikki vaikuttamaan yhteiskuntaan?

Musiikki auttaa paljon – sehän on ihmiskunnan yksi hienoista keksinnöistä. Musiikki kohottaa mielialaa ja tuo ihmisiä yhteen vaikeinakin aikoina, mikä näkyy musiikkitempauksissa eri puolilla maailmaa.

Tehokkain tapa agitoida musiikilla on upottaa agitaatio laulujen teksteihin eli puheisiin tai runoihin. Poliittinen laulukulttuuri on ollut vahva myös Suomen historiassa ja onhan koko kansallisromanttinen suuntaus Sibeliuksesta Merikantoon ollut tärkeässä osassa suomalaisen identiteetin rakentamisessa. Se, jos mikä, on ollut yhteiskunnallista vaikuttamista.

Toisaalta musiikki on omiaan vahvistamaan tunteita. Sikäli sillä voi sopivassa yhteydessä vaikuttaakin. Kuten Finnkinolla joskus pyörineessä Kansallisoopperan mainoksessa osuvasti sanottiin, muistinvaraisesti siteeraten: “Oletko huomannut, että yleensä silloin, kun elokuva on koskettavimmillaan, taustalla soi taidemusiikki?”

Oopperan tuotannossa käytetään paljon materiaaleja ja ooppera on hyvin ilmastoa kuluttava prosessi. Pyrimme All The Truths We Cannot See -oopperan tuotannossa käyttämään kierrätettyä rekvisiittaa sekä pukuja. Onko ympäristölle raskas projekti hyväksyttävää, jos sen sanoma voi laajentaa keskustelua ympäristökriisistä ja saada ihmiset ymmärtämään paremmin ilmastonmuutoksesta?

Ilmastotoimissa joudutaan usein pohtimaan sitä, onko aiheutettu haitta tarpeeksi pieni suhteessa saavutettuun hyötyyn. Kun tehdään taidetta suurelle yleisölle, mahdollisuus vaikuttaa ja koskettaa uusia yleisöjä on merkittävä. On tärkeää, että koko tuotannossa huomioidaan ympäristö ja tehdään voitava haittojen minimoimiseksi. Sekin on esimerkin näyttämistä. Itse uskon, että hyödyt ovat selvästi suuremmat kuin haitat.

Mitä ajatuksia All The Truths We Cannot See -ooppera sinussa herättää?

On tärkeää, että ympäristökatastrofia ja sen aiheuttamia tunteita käsitellään taiteen keinoin. Jokainen ympäristöaktivisti tietää, että halu vaikuttaa syntyy tiedon ja tunteen liitosta. Ooppera jos mikä on tunteita herättävä taidemuoto. Toivottavasti teos tuottaa sekä tekijöille että kuulijoille kokemuksen siitä, että yhteinen ympäristömme on arvokas ja siitä huolehtimiseksi kannattaa ponnistella juuri nyt.

All the Truths We Cannot See: A Chernobyl Story

All the truths we cannot see – a Chernobyl Story on Uljas Pulkkiksen ja Glenda Dawn Gossin ooppera, jonka toteuttavat yhteistyössä Taideyliopiston Sibelius-akatemia ja  USC Thornton School of Music. Oppilaitosten opiskelijat yhdistävät voimansa oopperatuotannossa, jonka ensi-ilta on Helsingissä 26. maaliskuuta 2021. Amerikan ensi-ilta pidetään Los Angelesissa 21. huhtikuuta 2021. Uusi ooppera käsittelee Neuvostoliiton Tšernobylin ydinvoimalassa vuonna 1986 tapahtuneen räjähdyksen syitä ja seurauksia musiikin keinoin.

Tässä englanninkielisessä blogissa voit tutustua ilmiöihin ja ihmisiin projektin takana ja osallistua myös keskusteluun oopperan ja ympäristökysymysten välisestä suhteesta.

Latest posts

Seuraa blogia