Viikon alumni Eija Kauppinen: Opiskelu opetti runoutta ja uusia tekemisen tapoja

28.2.2020 0 Tykkää 0 kommenttia

Musiikkikasvattaja Eija Kauppisen ura on monipuolinen. Hän on opettanut pitkään musiikkia koulussa, musiikkioppilaitoksessa, tehnyt tutkimusta sekä työskennellyt Opetushallituksessa opetusneuvoksena.

Teksti: Jenni Kilpi

Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli koulumusiikin osastolla, pääsoittimenaan (klassinen) laulu. Tähtäimenä oli alusta asti päästä kouluun opettajaksi. Eija opettikin koulussa jo opiskelujen ohella. Kesät hän teki töitä viinikassana ja kantoi vastuuta muun muassa palkkojen laskemisesta ja suurten rahasummien viemisestä säilöön ravintolan sulkemisen jälkeen.

Musiikki oli ollut tärkeä osa Eijan elämää jo ennen Sibelius-Akatemialle tuloa. Opintojen aikana hän kokee löytäneensä elämäänsä myös runouden. Eija oli lukenut runoutta ennenkin, mutta vasta lausuntaa opiskellessaan hän ymmärsi tekstin merkityksen erityisesti laulajalle.

– Runous liittyy sekä taiteilijuuteen että ihmisyyteen ja lauluja esittäessä on tietenkin tärkeää ymmärtää, mitä laulaa. 

Hän kertoo myös, miten klassista musiikkia opiskelleelle tytölle Jukka Jarvolan didaktiikan ja vapaasäestyksen kurssit avasivat uusia musiikkilajeja ja tekemisen tapoja. Kaiken ei tarvinnutkaan olla ennalta suunniteltua.  

– Muistan, miten jokaisen piti vuorollaan asettaa laukkunsa sisältö pöydälle ja toinen oppilas sitten valitsi näistä esineistä yhden. Tämä teki siitä pianolla improvisaation ja laukun omistajan tuli arvata, mikä esineistä oli improvisaation aiheena. Aina me arvasimme, mikä esine oli kyseessä.  

Eijaa yllätti Sibelius-Akatemiassa se, että musiikkiväki laajemminkin on hyvin tiivis yhteisö, joka voi aiheuttaa myös ulkopuolisuuden tunnetta.

Oikeudenmukaisuudella ja yhteistyöllä parhaaseen lopputulokseen

Työelämässä puolestaan yllätti, miten mukavaa erityisesti vuorovaikutus lasten ja nuorten kanssa on. Oikeudenmukaisuus on Eijalle tärkeä teema, jota hän on myös tutkimuksessaan nostanut esille. Hänen mukaansa oikeudenmukaisuus ratkaisee, miten pärjää opettajana ja miten oppilaat suhtautuvat opiskeluun. Joidenkin oppilaiden kanssa tulee paremmin toimeen kuin toisten, mutta opettajan on kohdeltava kaikkia tasapuolisesti.

– Nuorena opettajana jouduin tekemään opettajan etiikan kanssa paljon töitä. Erään oppilaan äiti sanoi kerran, että muistathan Eija, ettet revi lapseltani siipiä. Tämä sai pohtimaan omaa eettistä roolia opettajana.  

Uran mieleenpainuvinta hetkeä Eija miettii monesta näkökulmasta. Eräs muisto on joulupäivän kirkkokonsertista: siellä lauloi Eijan entinen oppilas, joka ei ollut opiskellut musiikkiluokalla, mutta oli ottanut musiikin valinnaisaineekseen. Eija ajatteli olevan ihanaa, että oppilas oli löytänyt musiikin elämäänsä.

Väitöskirjan valmistuminen ja väitöstilaisuus olivat niin ikään erityisiä uran etappeja. Virkamiesuralla puolestaan on ollut monta isoa projektia. Mieleen ovat jääneet esimerkiksi opetussuunnitelman perusteiden valmistumiset, joissa saadaan päätökseen monen vuoden työn tulos.  

Työelämän tärkein taito on Eijan mukaan yhteistyön voiman ymmärtäminen. Mahdollisimman hyvän lopputuloksen aikaan saamiseksi on liittouduttava toisten kanssa. On osattava myös aidosti kuunnella ja artikuloida omat ideat niin, että muut ymmärtävät.

– Kannattaa hyödyntää opiskeluaika monipuolisesti erilaisten taitojen kehittämiseen – sitä varten se on. Näin jälkeenpäin olisin voinut itsekin tehdä sinä aikana vähemmän töitä ja enemmän keskittyä opiskeluun.

Eija kehottaa lukemaan ja opiskelemaan kieliä jo opiskeluvaiheessa. Hän itse aikoo eläkkeellä mennä espanjantunneille ja ehkä jatkaa myös laulun opiskelua.

Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.
Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumnitoiminnasta

Ohjelmassa mukana olevat aktorit ovat kirjoittaneet omista mentoreistaan uraan liittyviä tarinoita, joita saamme lukea kevään aikana perjantaisin Taideyliopiston alumniblogissa.