Viikon alumni Teppo Ali-Mattila: Esiintymisjännityksen kanssa eläminen

27.3.2020 2 Tykkää 0 kommenttia

Musiikkimaailmassa nostetaan menestystarinoita esiin yksi toisensa perään, ihastellaan YouTuben viisivuotiaita virtuooseja, seurataan kilpailuvoittajia. Menestyksen taakse kätkeytyy kuitenkin aina haasteita, ja jokaisen urapolku koostuu pienemmistä sekä onnistumisista että epäonnistumisista.

Teksti: Kati Välimaa

Valitettavasti onnistumiset helposti unohtuvat, kun taas ne minimaaliset epäonnistumiset valtaavat mielen. Esiintymisjännitys on hyvin tabumainen käsite muusikkojen maailmassa, mikä kaikkien onneksi on murtumassa.   

Teppo Ali-Mattila elää minun ihanneuraa: hän on vakituinen viulisti Helsingin Kaupunginorkesterissa – inspiroivassa, hyvinvoivassa ja korkea-tasoisessa työyhteisössä. Lisäksi hän on monipuolinen ja aktiivinen kamarimuusikko, sovittaja sekä NLP-valmentaja.  Ihailen sitä, kuinka hän pitää yllä taiteellista mielenkiintoaan ja innostustaan, kuinka hän todellakin nauttii musisoimisesta, sekä miten hän on läsnä, välittää ja valmentaa. Tepolle on helppo puhua, hän on ymmärtävä ja rauhoittava kuuntelija.  On vaikea kuvitella häntä jännittämässä, varsinkin tilanteissa joissa minäkin nykyään kidutan itseäni, alamme työnhakutilaisuuksissa eli koesoitoissa. Esiintymisjännitys on kuitenkin ollut hyvin pitkäaikainen haaste Tepon muusikonpolulla.  

Lapsena toistuva jännityksen aiheuttaja oli ulkoa soittamien. Jännittäminen ilmeni kämmenien hikoiluna, sykkeen kohoamisena, hienomotoriikan hallinnan vähenemisen tunteena, heikotuksena jaloissa ja ns. bläkäreinä, muistikatkoina. Varmasti kaikille tuttuja ilmiöitä. Kuten usein musikaalisten ja lahjakkaiden kohdalla tapahtuu, itse ulkoa oppiminen tapahtui harjoitellessa kuin itsestään, ja ehkäpä siksi esityksissä juuri ulkoa muistamiseen liittyi Tepolla suurin epävarmuuden tunne. Kuten monessa muussakin suomalaiskodissa, kasvatettiin Teppokin vaalimaan nöyryyttä ja vaatimattomuutta, mikä soti täysin sitä vastaan miten lavalla tulisi esiintyä loisteliaasti virheittä, vangiten yleisön huomion. 

”Esiintymistilanteen vaativuus, yleisön lukumäärä tai tilanteen juhlavuus ei aina lainkaan korreloinut jännityksen määrän kanssa. Joskus iso juhlatilaisuus sujui helposti ja taas vaatimaton kevättutkinto kahden hengen lautakunnalle aiheutti suuria paineita.” 

Tepon CV on vaikuttava lista työkokemuksia jo opiskeluajalta. Kuitenkin Sibelius-Akatemiasta valmistuttuaan koki hän tarpeelliseksi etsiä työkaluja jännittämisen kanssa elämiseen.  

”Siitä alkoi pitkä polku, johon on kuulunut rentoutusharjoitteita, itsetuntemuksen kasvattamista, psykoterapiaa, kehoterapioita, kasoittain kirjoja, sekä mm. NLP opintoja. ” 

NLP (Neuro Linguistic Programming) tekniikoiden avulla voidaan tavoitella kehittymistä kohti ”parempaa minää” mallintaen eri yksilöiden menestymisiä ja onnistumisia. Se on kokoelma metodeja, jotka perustuvat oletukseen, että kaikella käyttäytymisellä on looginen rakenne ja että näitä rakenteita voidaan oppia, opettaa ja muokata eli ohjelmoida uudelleen. 

”NLP on kohdallani toiminut kaiken aiemman oppimani yhteen punovana työkalupakkina, jonka avulla olen oppinut hahmottamaan syy-seuraus suhteita, purkamaan ei-toivottuja toimintamalleja, kalibroimaan omia havaintojani ja siirtymään ajatusten tuuliajolta havainnoimaan ja ohjailemaan mieleni liikkeitä. ” 

Teppo kehottaa innostumaan ja kiinnostumaan, uteliaaseen mieleen ei jää niin paljoa tilaa häiritsevälle jännitykselle. On tärkeää hyväksyä itsensä ja soittonsa sellaisenaan, toki aina yrittämään parhaansa mutta realistisin odotuksin. Jännitys voi tuoda esitykseen myös myönteistä merkitystä ja intensiteettiä, mikä on tärkeämpää kuin virheiden pelko. 

Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.
Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumnitoiminnasta

Ohjelmassa mukana olevat aktorit ovat kirjoittaneet omista mentoreistaan uraan liittyviä tarinoita, joita saamme lukea kevään aikana perjantaisin Taideyliopiston alumniblogissa.