← Takaisin blogiin

Viulukurssit vailla vertaa

”Huippuopettajan opetuksen seuraaminen on parasta koulutusta opettajien työhön. Olisi tärkeää, että tällainen toiminta olisi jatkuvaa.”

Viulisti Janne Malmivaara opettaa Kokkolassa

Kahden vuoden aikana Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa on saatu kuulla nuoria viulisteja Kokkolan ja Perhonjokilaakson lisäksi Pietarsaaresta, Uuraisista, Vaasasta, Laihialta, Oulusta ja Rovaniemeltä saakka. Taideyliopiston Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen maakunnallisessa opetusyhteistyössä Akatemian opettaja saapuu maakuntaan opettamaan. Olemme saaneet viimeisen kahden vuoden aikana kerran lukukaudessa opettajavieraaksemme Janne Malmivaaran

Viikonloput on pakattu tiiviisti. Janne on melkoinen työn sankari, eikä tauoille tahdo opettamiselta keretä. Jannen opetusta seuratessa tuntee, että omakin työmotivaatio lisääntyy; into ja energia opetustyössä kasvaa ja tarttuu. Saman suuntaista palautetta saa kurssiin osallistuvilta oppilailta. Motivaatio soittamiseen kasvaa ja Jannen kyky ohjata kokonaisuuden kannalta tärkeimmissä teknisissä kasvutarpeissa on äärettömän arvokasta. Janne vaatii loppuun saakka asioiden korjaamista ja ohjaa myös oppilaita harjoittelussa samalle tielle: ”Katotaanko pari kuukautta, että puhistuiskohan se itestään, vai korjataanko se heti?” Kyky keskittyä olennaiseen ja viedä työ mahdollisimman pitkälle tunnin aikana on opetuksessa häkellyttävän tehokasta.  

Janne ohjaa tavoittelemaan soitossa täydellistä hallintaa joka sektorilla. Tempolliset seikat, intonaatio, rytmisyys, soittoasennot ja rentous ovat olennaisina harjoittelun kohteina. Kun perustyöhön on paneuduttu, mennään yksityiskohtaisesti musiikin tulkinnallisiin seikkoihin, kuten fraasien muodostus. Janne ohjaa mehevän, rikkaan ja pehmeän soinnin luomiseen. Kauniin äänen tuottaminen on monilla kursseilla ollut teknisten seikkojen rinnalla opetuksen keskiössä. Jannen energia tuntuu loppumattomalta, kun hän pääsee oppilaan kanssa tähän musiikin tekemisen makuun. Muun muassa äänen soivia alkuja on harjoiteltu niin, että soiva alku löytyy ilman reunoja myös voimakkaissa nyansseissa. Jousen hallintaa on harjoiteltu myös ryhmätunneilla ja yksityistunneilla monin eri tavoin. 

Janne on tinkimätön, vaativa, perusteellinen, erittäin tarkka ja vakaa. Olemuksessa on sellaista rauhaa ja rentoutta, mikä luo turvallisen ja oppimiselle suotuisan ilmapiirin. Janne osaa työskennellä kaiken ikäisten oppilaiden kanssa. Analyysit ja ohjeet tulevat tiivistetyssä muodossa ja siitä on helppo ymmärtää mikä on juuri se tärkein kehittymisen kohde. Opetukseen mahtuu huumoria, jalan pauketta, äänen lennokkuutta ja vahvaa, verevää viulismia. Jannen soitto on erityinen superbonus opetuksen ohessa, sillä hän kykenee näyttämään soittimellaan sen mistä puhuu ja mitä haluaa kuulla oppilaalta. Vahva musikaalisuus, ammattitaito ja harjoittelutunnit takaavat erinomaiset näytteet oppilaille. Oppilas ei ehdi pitkästyä hetkeksikään. Aina on edessä uusi harjoitus, kysymys tai tehtävä. Opettajan näkökulmasta tällaisen huippuopettajan opetuksen seuraaminen on mitä parasta koulutusta ja motivaation tuojaa opettajien työhön. Näiden vierailujen merkitys on moniulotteinen. Perheet, nuoret viulistit ja opettajat kohtaavat toisiaan. Kohtaamisissa syntyy oppimista luonnollisen vuorovaikutuksen ja yhteisen tekemisen kautta. 

Kuinka tärkeää olisikaan, että tällainen toiminta olisi jatkuva käytäntö. Olisi opettaja, joka kiertäisi maata kouluttamassa oppilaitoksia, opiskelijoita ja toisi yhteen soittamiseen sitoutuneita perheitä. Olette täyttämässä erittäin tärkeää paikkaa myös viulunsoiton koulutuksessa. On kyse vaativasta instrumentista, missä huippuviulistin sitoutuminen opetustyöhön on harvinaista. Osaavia viulisteja löytyy orkestereista, mutta pedagogiseen työhön sitoutuneita huippuosaajia ei niin vaan ole tarjolla. On eri asia olla pedagogi, joka kantaa kokonaisvastuuta oppilaan edistymisestä, kun olla viulisti, joka käy työpäivän päätteeksi opettamassa muutaman tunnin. Jannen antaumus ja tietty kutsumuksellisuus opetustyössä saa tipan linssiin kerran jos toisenkin. Kiitollisin mielin täytyy tunnustaa, että nämä vierailut ovat olleet monen opiskelijamme oppimispolulla merkityksellisiä ja hienoja kokemuksia.  

Opintoihini liittyen etsin musiikkioppilaitokselle toimivia osallistavia kehittämismenetelmiä ja siihen liittyen olen pyörittänyt pedagogista toria ja kahvilaa muutamaan otteeseen. Vuorovaikutusta tukevien rakenteiden istuttaminen musiikkioppilaitosarkeen on tärkeää. Jannen vierailuiden yhteydessä olemme toteuttaneet koulutuksellista pedagogista kahvilaa. Sen aikana opettajat, opiskelijat ja osa kurssilla mukana olevista viulisteista pohdimme laajasti työkenttäämme. Kahden vuoden aikana pedagogisten kahvien aiheena on ollut muun muassa opetussuunnitelman muutokset ja mahdollisuudet, muusikon arvot, viulistin reppu – monipuolisen ohjelmiston harjoittelu, etäopetuksen kehittäminen ja itsenäinen harjoittelu. Keskustelimme myös viulunsoitonoppimisen yleisistä haasteista, resurssipulasta ja tuen tarpeesta oppimispolulla. Ymmärrämme jokainen sen, että harrastuksen tulee olla kaikkien saatavilla ja jokaisella tulee olla mahdollisuus edetä omien tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti. Samalla kuitenkin ymmärrämme, että joillain opiskelijoilla on tavoitteena ammattiura soittamisessa, ja sen tukeminen ei ole tällä hetkellä riittävää. Yksi soittotunti viikossa ei ole riittävä tuki varsinkaan niille oppilaille, joiden kotona ei musiikkia harrasteta, eikä tukea ja lisäresursseja soitonoppimiseen saa perhepiiristä. Yhteissoiton merkitystä ja mahdollisuuksia mietittiin myös kaffin ääressä. Olisiko mahdollista hyödyntää entistä tehokkaammin ryhmäopetusta ja tasoryhmiä, joissa esimerkiksi asteikkoja ja etydejä voitaisiin harjoitella kavereiden kanssa, jotka kulkevat polkua samassa vaiheessa. Voisimmeko käyttää vertaistuen tuomaa motivaattoria tehokkaammin?  

Kurssille osallistuneiden oppilaiden vanhemmat ja opettajat ovat lähetelleet kiitollisia viestejä kurssin annista. Kiitos, että teitte tämän mahdolliseksi!  

Viulunsoitonopettaja Kirsi Pulkkinen
Keski-Pohjanmaan Konservatorio

 

Suomi soimaan!

Nuorisokoulutus kyläilee eri puolella Suomea! Tässä blogissa seurataan Sibelius-Akatemian opettajien ja heidän eri puolella Suomea työskentelevien kollegoidensa kokemuksia.

Sibelius-Akatemia käynnisti Suomen kulttuurirahaston rahoituksella syyskuussa 2015 laajan valtakunnallisen musiikkioppilaitosyhteistyön, jossa eri-ikäiset puhallin- ja lyömäsoitinten ja harpun soittajat kolmessatoista suomalaisessa kaupungissa saavat opetusta Sibelius-Akatemian opettajilta viikonloppukursseilla.

Sittemmin vierailut ovat laajentuneet kattamaan myös muita soittimia sekä jazz- ja kansanmusiikin sekä global musicin. Vierailut järjestetään yhteistyössä paikallisten musiikkioppilaitosten kanssa.

Lue lisää Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksesta
Lue lisää Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksen maakunnallisista opetusvierailuista

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia