← Takaisin blogiin

Karhunkaatajia ja huutolaisia – Paikallisoopperan tekemiseen liittyy myös moraalinen ulottuvuus

Tiesittekö, että Hämeenkyrössä, Kurussa, Laukaassa, Mäntässä, Punkaharjulla, Saarijärvellä ja Virroilla on 1990–2010-luvuilla esitetty oopperoita ja että näillä paikkakunnilla esitettyjen oopperoiden säveltäjä on vuonna 1943 syntynyt, nykyisin Punkaharjulla asuva kanttori Pentti Tynkkynen?

Kuva Huutolaistyttö-oopperan käsiohjelmasta.

Koska moni ei Tynkkysen työstä tiedä, valotanpa hieman asiaa Politics of Equality in Finnish Opera -tutkimushankkeeni ensimmäisen, lokakuussa 2018 ilmestyneen osatutkimuksen ”Mitä paikallisoopperalla voi tehdä? Pentti Tynkkysen suullinen historia sosiaalisesti vastuullisen muusikkouden ilmentäjänä” perusteella.

Pentti Tynkkynen on kanttorintyönsä ohessa säveltänyt kaikkiaan 12 oopperaa, joita olen tutkimuksessani nimittänyt paikallisoopperoiksi. Näin olen tehnyt siksi, että nämä oopperat nivoutuvat aiheiltaan esityspaikkakuntiinsa, eikä vain johonkin agraarikulttuuriin yleisesti liittyvään teemaan tai aiheeseen, kuten usein nk. kansanoopperassa. Paikallisoopperaa esitetään niillä paikoilla, joilla niiden kuvaamat asiat ovat tapahtuneet ja henkilöt, joista oopperat kertovat, ovat paikallisia ja paikallisille ihmisille tuttuja. Lisäksi paikallisoopperoiden esiintyjät sekä muut toteuttajat, kuten myös oopperoiden yleisöt, ovat pääasiassa paikallisia.

Esimerkiksi Tynkkysen Karhu-ooppera (1995) kantaesitettiin luonnonpuistossa Virroilla. Sillä kunnioitettiin paikallisen, 1700-luvulla eläneen karhunkaatajan muistoa. Runeberg-ooppera esitettiin paikallisin voimin Saarijärvellä, missä kansalliskirjailija J. L. Runeberg (1804–77) työskenteli opintojaan rahoittaakseen kotiopettajana. Vänrikki Stool taas esitettiin vuonna 1997 Kurussa, missä asui aikoinaan vänrikki Carl Gustaf Polviander (1788–1876), tarinankertoja ja Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden innoittaja. Tämän oopperan esityspaikka oli Polvianderin nykyisin museona toimivan virkatalon piha. Huutolaistytön laulun (2016) esityspaikka puolestaan oli Hämeenkyrö, sillä siellä myytiin nälkävuonna 1868 lähes 300 lasta maataloihin huutolaisiksi eli työhön ylöspidolla. Ooppera esitettiin Hämeenkyrön kirkossa, koska paikkakunnan silloisen kirkkoheran vaimo otti valitsematta jääneitä lapsia huolehtiakseen.

Tynkkynen ei toki ole ainoa suomalainen paikallisoopperasäveltäjä, vaan samoin ehdoin työskentelevät esimerkiksi Jouni Sjöblom Kouvolan seudulla ja Risto Vähäsarja Vaalassa. Ensi kesänä, elokuussa 2019, on mahdollista nähdä Sjöblomin toinen ooppera, Aleksanteri II:n aikaan Elimäen museonäyttämöllä. Tämä ooppera kertoo Kouvolan seudun historiasta ja siellä vaikuttaneista henkilöistä 1850-luvun puolivälissä.

Paikallisoopperaa esitetään monenlaisissa ympäristössä ja vaihtelevin resurssein. Osa Tynkkysen töistä on pienen budjetin matkalaukkutuotantoja ja osa taas massiivisia, jopa satojen esiintyjien voimanponnistuksia, joita katsovat tuhansien yleisöt useina kesinä peräkkäin.

Tynkkysen rooli oopperahankkeissa ei ole rajoittunut ainoastaan säveltämiseen. Hän on toiminut sovittajana, harjoittajana, organisaattorina ja kapellimestarina sekä tarvittaessa soittanut esityksissä pianoa tai urkuja. Hän on myös hankkinut tuotannoille rahoituksen ja pitänyt huolta medianäkyvyydestä. Samoin on toiminut myös Jouni Sjöblom.

Tutkimukseni mukaan paikallisoopperan merkitys on muun muassa siinä, että se vahvistaa paikallista identiteettiä ja voimaannuttaa niin yhteisöjä kuin yksittäisiä ihmisiä. Se myös tuo paikkakunnan ihmiset yhteen: oopperoiden tekemisessä ovat olleet mukana paikalliset yhteisöt harrastelijamuusikoista ja -tanssijoista Marttoihin, Rotareihin ja paikallisiin hevoskasvattajiin. Paikallisoopperasäveltäjän ammattilaisuuteen kuuluu näin ollen myös sosiaalinen ulottuvuus: moraalinen vastuu yhteisöstä sekä pyrkimys sen vahvistamiseen yhdessä tekemisen ja tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien tarjoamisen kautta. Jalkauttaessaan taidemuodon eri puolilla Suomea asuvien ihmisten toteutettavaksi ja koettavaksi paikallisooppera vähentää taidemuotoon liittyvää elitismiä ja lisää tasa-arvoa siitä kiinnostuneiden parissa.

Politics of Equality in Finnish Opera -hankkeeni ensimmäinen osatutkimus populaariversioineen on julkaistu. Tieteellinen osatutkimus on julkaistu Suomen Musiikkitieteellisen Seuran Musiikki-lehden lokakuussa 2018 ilmestyneessä numerossa.

Tutkimusartikkeli: Hautsalo, Liisamaija. Mitä paikallisoopperalla voi tehdä? Pentti Tynkkysen suullinen historia sosiaalisesti vastuullisen muusikkouden ilmentäjänä. Musiikki 2/2018 (Musiikki ja tasa-arvo -teemanumero): 26–54.

Aiheesta muualla

Hautsalo, Liisamaija. Finnish local opera appeals to thousands. Finnish Music Quarterly. September 6, 2018.

Hautsalo, Liisamaija. Oopperaa paikallisista aiheista paikallisin voimin (netissä 1.11.2018). Printissä, Rondo, 11/2018

Oopperassa, oopperasta, oopperaan…

Suomen Akatemian akatemiatutkija Liisamaija Hautsalo käsittelee tässä blogissa oopperaa ja oopperaan liittyviä ilmiöitä Suomessa ja maailmalla.

Blogi on osa Hautsalon 5-vuotista Suomen Akatemian rahoittamaa akatemiatutkijahanketta, jossa hän tarkastelee suomalaista oopperaa erilaisten tasa-arvoa tuottavien käytäntöjen ja mekanismien näkökulmasta.

Hautsalo hyödyntää kirjoituksissaan myös pitkää kokemustaan oopperaan erikoistuneena kriitikkona.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia

Kommentit

Luin ilolla entisen ja nykyisenkin ystäväni taiteen struktuurista.
Pohjilla on hänellä myös voimakkaasti hengellinen vire. Omankin papintoimeni tavoite oli paikallisen laukaalaisen rakenteen avulla luoda synergiaa, innoitusta ja muistoja. Historialliset yksilö- tai yhteisörakenteet olivat hyvin tärkeä aspekti tässä toiminnassa. 1980-luvulla toimin PENAN kanssa seitsemisen vuotta. Oli hauskaa tehdä mm. melodraamamuotoista kirkkotapahtumaa tai laulaa duettoja jne. Olen iloinnut, että hänen luomisvoimansa ei ole ehtynyt elämän mutkienkin keskellä. Kiitokset näin jälkeenpäin. JN

Juha Niemistö

31.07.2020 11:38

Vastaa käyttäjälle Juha Niemistö Peruuta vastaus

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *