← Takaisin blogiin
!

Blogi on arkistoitu eikä sitä enää päivitetä.

Suuret peruskorjaukset

Peruskorjausten yhteydessä rakennettiin kamarimusiikkisali ja opetustilat uudistettiin perusteellisesti.

Renovering i R-hus

”Kansallisen musiikkielämämme peruspilari Sibelius-Akatemia on ollut remontin kourissa melko tasan vuoden.”
Demari 12.11.1990

Sibelius-Akatemian muuttuessa valtion korkeakouluksi 1980 vastuu talostakin siirtyi valtiolle. Pitkin 1980-lukua valmisteltiin suurta peruskorjausta. 1982 opetusministeriö antoi rakennushallitukselle tehtäväksi talon perustamis- ja esisuunnitelman laatimisen. Lopulta marraskuussa 1989 opetusministeriö antoi töiden aloitusluvan.

Taloa eivät koskeneet suojelupäätökset, mutta Museoviraston kanssa käydyissä neuvotteluissa kuitenkin sovittiin, että konserttisali ja siihen liittyvät aula- ja lämpiötilat säilytetään. 1990-luvun alun remontissa kuitenkin tehtiin suuria muutoksia. Eteiskäytävän näyttelyvitriinejä muutettiin, vaate- ja WC-tilat uudistettiin, vaateaulaan rakennettiin uusi toiseen kerrokseen vievä portaikko, lämpiön ja eteishallin väliin rakennettiin ääneneristysovet ja konserttisaliin lisättiin akustisia elementtejä, flyygelinostin sekä tarkkaamo. Konserttisalin penkit vaihdettiin ja urkufasadi poistettiin.

Sinfoniaorkesteri harjoittelee konserttisalissa Ilpo Mansneruksen johdolla vuonna 1978. Urut poistettiin konserttisalista 1960-luvun alun remontissa, mutta urkujen fasadi jätettiin paikoilleen. Konserttilavaa hallinnut fasadi poistettiin 1990-luvun alun peruskorjauksessa. Kuvaaja Heikki Valkonen.

Valtion taideteostoimikunta julkisti kutsukilpailun urkusalin lasimaalauksesta. Töiden taso ei kuitenkaan vastannut odotuksia, ja taideteostoimikunta jätti antamatta ensimmäisen ja toisen palkinnon. Toimikunnan mielestä kilvassa ei huomioitu riittävästi ”tilan luonnetta ja teoksen kaupunkikuvallisia mahdollisuuksia”.

Opetuspuolen tilat uudistettiin perusteellisesti, käytännössä vain kantavat seinät säilytettiin. Ullakkokerrosta korotettiin ja sinne rakennettiin teknisiä tiloja. Kellarin kattilahuone otettiin varastokäyttöön ja näyttämön taakse rakennettiin tavarahissi. Alkuperäisestä harjoitussalista eli urkusalista poistettiin 1960-luvulla lisätty välipohja ja sali palautettiin alkuperäiseen korkeuteensa.

Peruskorjauksen yhteydessä rakennettiin kamarimusiikkisali. Sen tieltä purettiin vuonna 1962 lisätyt harjoitushuoneet. Kamarimusiikkisalin yhteyteen tuli myös esiintyjien lämpiö.

Sibelius-Akatemiaan rakennetaan uutta hiljaista kamarimusiikkisalia elokuussa 1991. Sen tieltä purettiin vuonna 1962 lisätyt harjoitushuoneet. Lehtikuva. Kuvaaja Erkki Laitila.

Vuonna 2014 Sibelius-Akatemia muutti talosta pois, ja taloa remontoitiin eduskunnan väistötiloiksi. Suurimmat muutokset tehtiin konserttisaliin, josta tuli eduskunnan istuntosali. Tuolit poistettiin ja tilalle tulivat kansanedustajien pulpetit. Konserttilavaa pienennettiin, jotta pulpeteille tuli enemmän tilaa. Istuntosaliin tuli asennuslattia, jonka alla kulkivat lukuisat kaapelit, ja salin toiselle seinälle rakennettiin parvi teknisen henkilökunnan työtilaksi. Opetustiloissa tehtiin vain pieniä muutoksia.

Eduskunta lähti talosta 2017, minkä jälkeen talon nykyinen omistaja Hemsö teki siellä hyvin perusteellisen peruskorjauksen. Opetustiloissa purettiin jälleen lähes kaikki väliseinät ja rakennettiin uudestaan. Luokista tehtiin ”kelluvia” rakenteita äänieristyksen parantamiseksi, lisäksi välipohjassa olleet vanhat materiaalit, kuten puru jne. poistettiin. Konserttisalin akustiikkaa pyrittiin tuomaan lähemmäs tilannetta ennen edellistä peruskorjausta. Tämä toteutettiin muuttamalla lavan yläpuolisia akustisia rakenteita ja lisäämällä lavan takaseinään ääntä hajottava rakenne. Salin sivuseiniin myös lisättiin akustiset siivekkeet, joilla ääni jakaantuu paremmin permannolle.

Konserttisali peruskorjauksen aikana lokakuussa 2019. Taideyliopisto. Kuvaaja Juho Papinniemi.

Menneisyyden muistia tulevaisuutta varten

Tässä blogissa Riku Hämäläinen kirjoittaa Taideyliopiston muistitietohankkeen vaiheista. Hankkeen tarkoituksena on kerätä entisten ja nykyisten opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan muisteluita taideopetuksen historiasta, arjesta, toiminnasta, sattumuksista, jne. tulevaisuuden tutkimuksia varten. Filosofian tohtori, dosentti Riku Hämäläinen toimii Historiafoorumin yliopistotutkijana. Hän johtaa muistitietohanketta, johon kuuluu niin uuden aineiston kerääminen kuin jo olemassa olevan arkistomateriaalin saatavuuden parantaminen.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia