← Takaisin blogiin

Syksy toi Kevään, kädet savessa

Keskeltä kaikkea, keramiikkakurssilta, Levytieltä, sivustakatsojana.

Makkaratekniikkaa alkutekijöissään keramiikan kurssin työpisteelläni.

Olen nyt viikon ajan paininut punasaven kanssa pitkälle iltaan Levytiellä, Kuvanveiston opetusalueen pajatiloissa. Käteni hakeutuvat hekumoiden yhä uudelleen kontaktiin lumoavasti muovautuvan savimassan kanssa, eikä irti malttaisi päästää ollenkaan. Ympärilläni tohistaan ja puhistaan viime keväältä syksylle siirtyneen maisterinäyttelyn teoskokonaisuuksien, kuljetusten, pakkailujen ja viime silausten parissa. Tämä tuntuu jokseenkin tutulta…
Kuvan Kevään sähköistämässä ilmapiirissä, ns. tekemisen meiningissä on mielenkiintoista myötäelää, kuitenkin turvallisen välimatkan päästä tarkkaillen ja kertaillen hiljaa mielessään omia maisterinäyttelynaikaisia tuntojaan ja täpinöitään.

Huikkailen saviklönttini äärestä terveiset yhdelle jos toisellekin tutulle naamalle. Vieressäni purkautuu kokonaisen talon verran ruostutettua peltiä ja Ida Sofia Flemingin lopputyö katoaa silmieni edessä kulkeutuakseen Exhibition Laboratoryyn, tullakseen jälleen pystytetyksi parrasvaloihin. Anna Broms piipahtaa pakkaamassa ja tarkkailen kiinnostuneena hektisen tuntuista logistiikkaa ja tolkuttoman pitkää kuplamuovitettua pakettia aivan työpisteeni tuntumassa. Teresa Kari saapuu jälleen assistentteineen painamaan pitkää päivää, monennettako putkeen? Pistäydyn auliisti pyydettäessä heittämässä mielipiteeni milloin minkäkin reiän tai pinnan olemassaolon mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista. Olen omalla keramiikkatyöpisteelläni aivan keskellä tätä kaikkea, siltikin vain tsemppaajana, etätarkkailijana ja (banaani)kärpäsenä katossa.

Huojentuneena vajoan taas savimakkaroideni ääreen ja hapuilen hyppysiini uuden klöntin kaulittavaksi. Onneksi oma Kuvan kevät -stressini yli vuoden takaa tuntuu jo niin kovin kaukaiselta, kuin muistolta toisesta ajasta. Voin ehkä siksi vilpittömästi innostua näkemästäni tohinasta siinä missä asianosaiset elävät yhä paniikinomaisten sykäysten läpi. Hiljennyn kuulostelemaan käsieni kesyttämää savimassaa, josko se haluaisi jo kertoa minulle miksi se haluaisi tulla isona?

Kuvan Kevät 2020
10.10–8.11.2020
Exhibition Laboratoryssa, Project Roomissa ja lisätilassa
https://www.exhibitionlaboratory.fi/exhibition/kuvan-kevaet-2020

  • Ilai Elias Lehto

Kirjoittaja opiskelee viimeistä vuottaan maisteriopintoja Kuvataideakatemian kuvanveiston opetusalueella. Hän osallistui Kuvan kevääseen 2019 ennen Korona-ajanlaskun alkua.

Taideopiskelijan elämää

Taideyliopiston opiskelijat jakavat hetkiä arjestaan niin kotimaassa kuin vaihdossa ulkomailla. Pääset myös kurkistamaan esiripun taakse, kun opiskelijat kertovat valmistautumisestaan näyttelyyn, konserttiin tai esitykseen.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia