Uuden talon vihkiäiset
Talo valmistui syksyllä 1931, mutta se vihittiin virallisesti seuraavan vuoden toukokuussa.
”50 vuotias konservatorio kauvan eläköön ja kautta aikojen kaikukoon soitto Suomen uuden kurkihirren alla”
– Alice ja Emil Wikström onnittelusähkeessään 22.5.1932
Uusi konservatoriotalo otettiin käyttöön syyskuussa 1931, mutta juhlalliset vihkiäiset pidettiin vasta seuraavana keväänä samalla kun juhlittiin Helsingin Konservatorion 50-vuotisjuhlaa. Juhla järjestettiin Pohjoismaisten musiikkijuhlien yhteydessä, kuten Helsingin Sanomat uutisoi 22. toukokuuta 1932: ”Pohjoismaisten musiikkijuhlain yhteydessä vihitään tänään juhlallisesti tarkoitukseensa Helsingin Konservatorion talo, joka jo jonkin aikaa, kuten tunnettua, on ollut käytössä. Helsingin Konservatorio on ollut toiminnassa 50 vuotta, joten tämänpäiväinen vihkimistilaisuus samalla muodostuu maamme musiikkikorkeakoulun puolivuosisataisriemujuhlaksi.”
Juhlallisuudet alkoivat klo 10.30 konservatorion perustajan, Martin Wegeliuksen haudalla. Klo 12 alkoi varsinainen 50-vuotisjuhla konservatorion konserttisalissa. Mukana oli valtiovallan, diplomaattikunnan, talouselämän sekä tieteen ja taiteen edustajia. Myös tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud ja Ellen Svinhufvud kunnioittivat juhlaa läsnäolollaan.
Ohjelman alkunumerona oli Sibeliuksen Karelia-sarjan Alla marcia, jonka konservatorion oppilasorkesteri esitti professori Melartinin johdolla. Oppilaskuoro ja orkesteri virittivät yhdessä Melartinin Hymnin. Oppilaitten edustajana esiintyi neiti Maire Halava, joka esitti Sulho Rannan, Selim Palmgrenin ja Erkki Melartinin pianosävellyksiä. Viimeisenä musiikkinumerona oli kaksi osaa Ilmari Hannikaisen kvartetista pianolle ja jousisoittimille.
Opetusministeri Antti Kukkonen piti juhlapuheen, jonka jälkeen säveltäjä Leevi Madetoja kertoi konservatorion vaiheista kuluneiden 50 vuoden aikana. Juhlan lopuksi professori Melartin esitteli ulkomaalaiset konservatoriojohtajat, jotka Helsingin konservatorio oli päättänyt kutsua kunniajäsenikseen.
Menneisyyden muistia tulevaisuutta varten
Tässä blogissa Riku Hämäläinen kirjoittaa Taideyliopiston muistitietohankkeen vaiheista. Hankkeen tarkoituksena on kerätä entisten ja nykyisten opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan muisteluita taideopetuksen historiasta, arjesta, toiminnasta, sattumuksista, jne. tulevaisuuden tutkimuksia varten. Filosofian tohtori, dosentti Riku Hämäläinen toimii Historiafoorumin yliopistotutkijana. Hän johtaa muistitietohanketta, johon kuuluu niin uuden aineiston kerääminen kuin jo olemassa olevan arkistomateriaalin saatavuuden parantaminen.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia