Yhteiskunnan murros muuttaa myös esittävän taiteen koulutusta ja ammattilaisuutta
Toimintaympäristön muutokset vaikuttavat tulevaisuuden esittävän taiteen koulutuksen sisältöihin ja järjestämisen tapoihin, kirjoittaa Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnanjohtaja Riku Lievonen.
Vuodenalun uutistarjontaan osui peräkkäisille päiville kaksi uutista. Linja-autojen liikennöinti maakuntakeskusten välillä on osassa maata loppunut kokonaan (Yle, 10.1.2022). Päivää aiemmin MTV Uutiset kertoi kuinka takseja ei saa haja-asutusalueilla iltaisin eikä viikonloppuisin. Tilaukset ja ajot tapahtuvat pääosin maakuntakeskuksissa tapahtumien ja ravintoloiden ympärillä (MTV, 9.1.2022). Molemmat uutiset kertovat samoista juurisyistä. Suomen väestö kasvaa, keskittyy ja ikääntyy vuoteen 2030 mennessä. Yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu, työikäinen väestö pienenee ja huoltosuhde muuttotappioalueilla kääntyy negatiiviseksi.
Kyseessä on useampi samanaikaisesti tapahtuva muutosvoima, joiden yhteisvaikutus vaikuttaa koko yhteiskunnan järjestäytymisen tapaan. Globaalissa mittakaavassa tapahtuva muutos toteutuu, mutta viiveellä, myös Suomessa. Muun muassa kaupungistuminen, väestön ikä- ja aluerakenteen muutokset, elinkeinojen uusiutuminen ja digitalisaatio ovat kehityssuuntia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia ja jotka voimistuvat kuluvan vuosikymmenen aikana entisestään.
Muutosvoimat pyyhkivät yli maamme, eikä sen myötä palikat asettaudu kartalle enää samaan järjestykseen. Alueet ja kunnat tulevat erilaistumaan, eivätkä samat ratkaisut siinä vaiheessa enää toimi kaikkialla. Erilaistuviin toimintaympäristöihin tarvitaan erilaisia toimintatapoja, joita voidaan toteuttaa alueellisina ja paikallisina ratkaisuina. Muuttuvilla ja erilaistuvilla toimintaympäristöillä on vaikutuksensa myös esittävän taiteen koulutukseen tulevaisuudessa.
Toimintaympäristön muutoksilla on kahtalainen vaikutus esittävän taiteen koulutukseen. Muutokset vaikuttavat niin tulevaisuuden koulutuksen sisältöön kuin järjestämisen tapoihin.
Kuinka esittävän taiteen koulutuspolku (-polut) järjestetään alueellisesti yhdenvertaisesti varhaiskasvatuksesta yliopistotutkintoihin kautta maan? Ottavatko keskuskaupungit tulevaisuudessa isomman alueellisen järjestämisvastuun, vai ratkaisevatko kunnat yhteisomistajuuden ja ylikunnallisen yhteistyön kautta esittävän taiteen koulutuksen järjestämisen kysymyksiä? Minkälainen rooli syntyy koulutuksen järjestämiselle digitaalisilla alustoilla ja -välineillä? Etälääkärit ja puheterapian digipalvelut ovat arkipäivää nykyäänkin, todennäköisesti tulevaisuudessa myös opetustoiminta.
Minkälaisia taitoja esittävän taiteen koulutuksen tulisi opiskelijoille antaa? Mitä ovat esittävän taiteen työn muodot tulevaisuudessa? Eräiden tulevaisuudentutkijoiden mukaan jopa 85 % ammateista vuonna 2030 on sellaisia, joita ei vielä ole olemassakaan. Toimivatko esittävän taiteen ammattilaiset esimerkiksi bottikäsikirjoittajina, jotka kirjoittavat erilaisia asiakaspalveluskenaarioita? Digitalisaatio ja sen myötä syntyvä työn murros muuttavat myös esittävän taiteen ammattilaisuutta tulevaisuudessa.
Esittävän taiteen koulutuksen vision 2030 tulisi olla kuin magneetti, joka vetää puoleensa. Onnistunut visio tiedostaa ja tunnistaa toimintaympäristön muutokset ja luo kyvykkyyttä meille toimijoille luoda oma tulevaisuutemme.
Teksti: Riku Lievonen, Uuden sirkuksen keskus Cirkon toiminnanjohtaja. Kirjoittaja on tehnyt ennakointitutkimuksen Esittävän taiteen järjestäminen Suomessa 2030 Suomen Kuntaliiton toimeksiannosta (2021).
Tulevaisuuspohdintoja esittävien taiteiden koulutuksesta
Blogissa pohditaan taidekoulutuksen tulevaisuutta asiantuntijapuheenvuorojen kautta sekä seurataan Esittävien taiteiden koulutuksen visiotyö 2030 -hankkeen etenemistä.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia