Heta Muurinen

Yliopistotutkijamme Kai Lehikoisen mukaan taide voi olla uuden yhteiskuntasopimuksen kulttuurinen ja emotionaalinen moottori, joka tekee muutoksesta ymmärrettävän ja houkuttelevan.

Professorimme AV Villén pohtii blogikirjoituksessaan, onko tieteen, tiedon ja kriittisen ajattelun itseisarvo yksinkertaisesti vain hidasta, ihmisen olemassaolon kannalta olennaista hyötyarvoa.

Valon avulla voidaan paljastaa ja piilottaa. Kaikkein pelottavin on yllätys, jonka voi aavistaa tietämättä, milloin se iskee, vastaa valosuunnittelun professorimme Tomi Humalisto.

Kysyimme Taideyliopiston asiantuntijoilta, miten musiikilla, dramaturgialla ja valosuunnittelulla tehdään pelottavia teoksia.

Kauhu syntyy tyypillisesti tuntemattomasta ja tunnistamattomasta, vastaa dramaturgian lehtorimme Tuomas K. Timonen ja paljastaa, miten teatterissakin saadaan aikaan lähes sataprosenttinen kauhun kokemus.

Arjessa voi tulla eteen tilanteita, joissa tulee tarve joskus niin sanotusti vetää roolia. Onko näyttelijöillä tässä suhteessa helpompaa? Näyttelijäntaiteen lehtorimme Anu Almagro kertoo kahdesta harvinaisesta tilanteesta lapsuudessaan ja nuoruudessaan, joissa hänen lahjakkuudestaan näyttelemiseen oli hyötyä.

Yksityishenkilöt voivat halutessaan tukea Taideyliopiston eri taiteen alojen opiskelua esimerkiksi testamenttilahjoituksin. Toisinaan lahjoitusta suunnittelevia kuitenkin askarruttaa, onko oma testamenttilahjoitus liian pieni. Pitääkö siis olla varakas, voidakseen tehdä testamenttilahjoituksen? Kysymykseen vastaa Taideyliopiston tukisäätiöiden asiamies Anni Pokki.

Voiko lapsille tehdä teatteria samalla tavalla kuin aikuisille vai pitäisikö siinä ottaa huomioon asioita, joita ei aikuisille tehtäessä tarvitse erikseen miettiä? Kysymykseen vastaa esitystaiteilija ja väitöstutkijamme Nora Rinne.