Näin selviät nykytaiteesta

Mistä nykytanssista kiinnostuneen kannattaisi aloittaa, jos taidemuoto on vielä uusi ja outo? Oppaana tanssin maailmaan toimii tanssitaiteen lehtorimme Maria Saivosalmi.

Valon avulla voidaan paljastaa ja piilottaa. Kaikkein pelottavin on yllätys, jonka voi aavistaa tietämättä, milloin se iskee, vastaa valosuunnittelun professorimme Tomi Humalisto.

Kysyimme Taideyliopiston asiantuntijoilta, miten musiikilla, dramaturgialla ja valosuunnittelulla tehdään pelottavia teoksia.

Kauhu syntyy tyypillisesti tuntemattomasta ja tunnistamattomasta, vastaa dramaturgian lehtorimme Tuomas K. Timonen ja paljastaa, miten teatterissakin saadaan aikaan lähes sataprosenttinen kauhun kokemus.

Moni pohtii, mitä taidenäyttelyssä pitäisi nähdä tai ymmärtää, etenkin jos on liikkeellä ensimmäistä kertaa. Taideyliopiston lehtori Marika Orenius rohkaisee lähestymään näyttelyä ilman paineita: taiteen kohtaamisessa tärkeintä on sallia itselleen monenlaiset kokemukset ja tunteet – myös yllätykset.

Arjessa voi tulla eteen tilanteita, joissa tulee tarve joskus niin sanotusti vetää roolia. Onko näyttelijöillä tässä suhteessa helpompaa? Näyttelijäntaiteen lehtorimme Anu Almagro kertoo kahdesta harvinaisesta tilanteesta lapsuudessaan ja nuoruudessaan, joissa hänen lahjakkuudestaan näyttelemiseen oli hyötyä.

Millainen on sovittajan rooli ja tehtävä eri musiikillisissa konteksteissa, kuten orkesteri-, kuoro- tai bändimusiikissa? Kysymykseen vastaa Sibelius-Akatemian lehtori Tapio Tuomela.

Yksityishenkilöt voivat halutessaan tukea Taideyliopiston eri taiteen alojen opiskelua esimerkiksi testamenttilahjoituksin. Toisinaan lahjoitusta suunnittelevia kuitenkin askarruttaa, onko oma testamenttilahjoitus liian pieni. Pitääkö siis olla varakas, voidakseen tehdä testamenttilahjoituksen? Kysymykseen vastaa Taideyliopiston tukisäätiöiden asiamies Anni Pokki.

Voiko lapsille tehdä teatteria samalla tavalla kuin aikuisille vai pitäisikö siinä ottaa huomioon asioita, joita ei aikuisille tehtäessä tarvitse erikseen miettiä? Kysymykseen vastaa esitystaiteilija ja väitöstutkijamme Nora Rinne.

Pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin lähestyessä on oivallinen ajankohta pohtia pelon ja jännityksen elementtejä – esimerkiksi sitä, mikä tekee musiikista pelottavaa. Millaisilla elementeillä kauhun tunnelmaa luova musiikki syntyy? Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian koulutusohjelman lehtori Matti Strahlendorff vastaa kysymykseen.