Oopperassa, oopperasta, oopperaan…
Suomen Akatemian akatemiatutkija Liisamaija Hautsalo tarkastelee blogissaan suomalaista oopperaa erilaisten tasa-arvoa tuottavien käytäntöjen ja mekanismien näkökulmasta.
Tietoa blogistaBlogi on arkistoitu eikä sitä enää päivitetä.
Suomen Akatemian akatemiatutkija Liisamaija Hautsalo tarkastelee blogissaan suomalaista oopperaa erilaisten tasa-arvoa tuottavien käytäntöjen ja mekanismien näkökulmasta.
Tietoa blogistaTiesittekö, että Hämeenkyrössä, Kurussa, Laukaassa, Mäntässä, Punkaharjulla, Saarijärvellä ja Virroilla on 1990–2010-luvuilla esitetty oopperoita ja että näillä paikkakunnilla esitettyjen oopperoiden säveltäjä on vuonna 1943 syntynyt, nykyisin Punkaharjulla asuva kanttori Pentti Tynkkynen?
Richard Wagnerin (1813–1883) perustama ja vuonna 1876 käyttöön vihitty Bayreuthin musiikkijuhlat on yksi maailman merkittävimmistä oopperafestivaaleista. Kuitenkin sillä on historiassaan mustaakin mustempi häpeätahra.
Hyvä libretisti tarvitsee työkalupakkiinsa jotain romaanikirjailijan, näytelmäkirjailija ja runoilijan välineistä. Ja mikä tärkeintä, libretistin on ymmärrettävä syvällisesti musiikkia, sen suhdetta aikaan ja musiikillista dramaturgiaa.
Moni rakastaa Madama Butterfly’ta, mutta oma suhteeni tähän teokseen on ongelmallinen.
On vaikea määritellä, milloin ”oopperajälkeinen” aika on Suomessa alkanut, mutta selvästi me sitä juuri nyt elämme. Post-oopperan käsitteen nosti esiin Jelena Novak (2015) teoksessaan Postopera: Reinventing the Voice-Body, jossa hän termin aiemmista määritelmistä poiketen pitää post-oopperan keskeisenä tuntomerkkinä uuden median käyttöä.
Omana aikanaan Oskar Merikannon Pohjan neiti loi tasa-arvoa kielikiistojen repimään ja identiteettiään hakevaan suomalaiseen oopperakulttuuriin.
Suomen Akatemian akatemiatutkija Liisamaija Hautsalo käsittelee tässä blogissa oopperaa ja oopperaan liittyviä ilmiöitä Suomessa ja maailmalla.
Blogi on osa Hautsalon 5-vuotista Suomen Akatemian rahoittamaa akatemiatutkijahanketta, jossa hän tarkastelee suomalaista oopperaa erilaisten tasa-arvoa tuottavien käytäntöjen ja mekanismien näkökulmasta.
Hautsalo hyödyntää kirjoituksissaan myös pitkää kokemustaan oopperaan erikoistuneena kriitikkona.