Nuorten iltakoulu Kuvataideakatemian tiloissa
Sain ilokseni kutsun liittyä mukaan Fair Sculpture -projektiin alkuvuodesta 2024. Olen opiskellut Kuvataideakatemiassa, mutta minulla on myös pitkä kokemus lasten ja nuorten opettamisesta kuvataidekoulussa. Pääsin suunnittelemaan ja toteuttamaan Iltakoulu -työnimen saanutta projektin osaa, jonka ideana on tiivistetysti avata koulun ovet lapsille ja nuorille, joilla on ehkä vähemmän kokemuksia taiteesta ja kulttuurista.
Keväällä 2024 Fair Sculpture -projekti oli mukana Espoon kaupungin toisen asteen kulttuurikasvatusmallin pilotissa, jonka tavoitteena on harrastuneisuuden, luovuuden ja oppimisen vahvistaminen. Suunnittelimme Espoon kaupungin kulttuuriyksikön kanssa iltakoulun, jonka ilmoittautuminen oli avoinna kaikille espoolaisille ammattikoululaisille ja lukiolaisille. Mukaan lähti 12 nuorta Etelä-Tapiolan lukiosta, Viherlaakson lukiosta, Otaniemen lukiosta ja Omnia ammattioppilaitoksesta. Ryhmä kokoontui kuvanveiston tiloissa tiistai-iltaisin yhteensä kahdeksan kertaa. En tuntenut nuoria entuudestaan ja varoin tekemästä liikaa ennakko-oletuksia siitä, millaisia asioita he mahdollisesti haluaisivat tehdä. Oli myös tärkeää tuoda esiin projektin taustaa ja painottaa toiminnan olevan irrallaan koulun virallisesta opetuksesta. Tiesin, että suurin osa nuorista oli toisilleen tuntemattomia ja myös paikka olisi heille uusi. Kaikkein tärkeimpänä pidin ilmapiirin kehittymistä sellaiseksi, jossa kaikilla olisi hyvä olla ja toimia, ajatellen myös Kuvataideakatemian opiskelijoita, jotka jakoivat työtilat kanssamme. Kokoontumiset aloitettiin evästauolla, jonka aikana vaihdettiin kuulumisia ja tutustuttiin rakennuksen eri osiin aina kattoterassista galleriatiloihin.
Toiminta perustui erilaisten materiaalien ja tekniikoiden rentoon kokeilemiseen. Taustalla oli ajatus kattavasta valikoimasta erilaisia materiaaleja, jotka olisivat niin houkuttelevia, että niihin olisi vaikeaa olla tarttumatta. Nuoret esittivät myös omia toiveitaan ja suunnittelin iltoja niiden mukaan. Jokaisella kokoontumiskerralla valikoimaan ilmestyi jotain uutta, jonka kokeileminen perustui kuitenkin omaan valintaan. Kannustin tekemään kaikessa omia ratkaisuja, ottaen huomioon sen, että osa nuorista kaipasi enemmän ohjausta ja selkeitä tehtävänantoja. Pyrin antamaan asioille mahdollisuuden kehittyä omalla painollaan tilojen ja siellä työskentelevien ihmisten mukana.
Kaksi kuvanveiston opiskelijaa toimi assistentteina projektissa: Piia Hiltunen ohjasi savityöskentelyä ja Aleksi Myllyoja puukuvanveistoa yhdessä Kim Jotunin kanssa. Metallitöitä tehtiin sisäpihalla Vesa Rahikaisen ohjauksessa ja samalla valmistettiin grillissä piirustushiiliä sekä grillattiin vaahtokarkkeja. Kevään aikana kokeiltiin monenlaisia piirtämisen ja maalaamisen välineitä, esimerkiksi tussimaalausta ja puupiirrosta. Osa halusi kokeilla jokaisella kerralla jotain uutta ja osa keskittyi muutamaan materiaaliin, joita työstettiin pidempään. Kevään edetessä nuoret levittäytyivät tilaan ja jokainen näytti löytäneen itselleen sopivan työskentelypaikan ja tavan toteuttaa itseään.
Syksyllä 2024 sovimme yhteistyöstä Helsingin kaupungin lastensuojelun jälkihuollon kanssa. Yksi jälkihuollon keskeisimmistä tehtävistä on nuorten aktivoiminen kodin ulkopuoliseen toimintaan. Jälkihuollon kautta iltakouluun ilmoittautui 12 nuorta aikuista ja mukaan tuli myös kaksi sosiaaliohjaajaa kaupungin puolelta. Aikataulullisista syistä toinen iltakoulu oli kestoltaan hieman lyhyempi ja kokoonnuimme kolmena tiistaina marras-joulukuussa. Myös tällä kerralla toiminta painottui materiaalien kokeilemiseen. Valikoima oli suppeampi, mutta kaikki pääsivät hyvään vauhtiin. Saven parissa työskentely oli monen toiveissa ja selvästi erittäin mieluisaa ja moni linnoittautuikin keramiikkatilaan jokaisena iltana. Ohjaajaksi savityöskentelyyn saimme kuvanveiston opiskelija Fanny Varjon. Lastensuojelun jälkihuollosta saadussa palautteessa nostettiin esiin samanhenkisten nuorten kanssa verkostoitumisen merkityksellisyys sekä mahdollisuus toteuttaa taiteellista osaamistaan pienellä kynnyksellä. Palautteessa kerrottiin nuorten kokeneen ympäristön turvalliseksi taiteen tekemiselle.
Kuvataideakatemian opiskelijoiden puolesta meidät otettiin ystävällisesti vastaan molempien iltakoulujen ajaksi. Suhtautuminen samoissa tiloissa työskenteleviin nuoriin oli kannustavaa ja avuliasta, enkä kertaakaan kokenut, että olisimme olleet jotenkin tiellä. Moni opiskelija kertoi työn alla olevista teoksistaan ja omasta taiteestaan laajemmin. Ajattelen, että hyvän vastaanoton myötä nuoret uskalsivat toimia ja toteuttaa itseään ja he saivat kaikesta päätellen kokemuksesta paljon irti. Molemmilla kerroilla iltakouluun muodostui sitoutunut ydinporukka, joka saapui paikalle huolimatta siitä, oliko takana esimerkiksi pitkä koulupäivä tai ulkona hirveä sää. Nuoret käyttivät Kuvataideakatemian fasiliteetteja luontevasti ja sekoittuivat mukavalla tavalla osaksi koulun toimintaa.
Kirjoittaja: Aura Kotkavirta, kuvataiteilija, Kuvataideakatemian alumni
Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta
Tässä blogissa yhteisömme jäsenet nostavat esiin ajankohtaisia aiheita taidekentältä ja yhteiskunnasta.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia