Julkaisujen avoimuus edelleen kasvussa 

29.5.2023 0 Tykkää 0 kommenttia

Tieteellisten julkaisujen avoimuus lisääntyi jälleen Taideyliopistossa

Harri Ollikainen, Tietoasiantuntija, Taideyliopisto

Tieteellisten julkaisujen avoimuus lisääntyi jälleen Taideyliopistossa, kun vuonna 2022 julkaistuista vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista (OKM:n julkaisutyypit A1–A4) peräti 96 % oli avoimesti saatavilla.  

Rinnakkaistallentamisen merkitys 

Jo lähtökohtaisesti julkaisujen avoimuus oli korkea, koska noin puolet kaikista julkaisuista oli julkaistu Open Access -julkaisukanavissa. Samaan aikaan lähes kaikki julkaisut, jotka sai rinnakkaistallentaa, saatiin myös rinnakkaistallennettua Taideyliopiston julkaisuarkisto Tajuun. Käytännössä kaikki kansainväliset tiedekustantajat sallivatkin rinnakkaistallentamisen joko embargolla tai ilman, joten tapaukset, joissa se ei ole mahdollista, ovat vahvasti poikkeuksia. Myös hybridilehdissä julkaistiin jonkin verran. 

Julkaisujen avoimuusaste oli korkea jo aiemmin (91 % vuonna 2021), mutta uuden julkaisupolitiikan myötä rinnakkaistallentamista alettiin edellyttämään Taideyliopistossa viime vuonna. Uuden julkaisupolitiikan voi siis nähdä lisänneen julkaisujen avoimuutta, mutta toisaalta Taideyliopiston tutkijat ovat selvästi avoimuuden kannalla muutenkin, ja näkevät asian yhteiskunnallisen merkityksen mm. sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. 

Yksi huomionarvoinen asia on kuitenkin se, että vaikka kokonaisavoimuus on kasvanut, niin varsinaisten Open Access -julkaisujen (ns. Gold ja Diamond OA) osuus oli pienentynyt ja hybridijulkaisujen osuus oli pysynyt ennallaan. Tätä paikkasi siis hyvin vahvasti rinnakkaistallenteiden (ns. Green OA) kasvanut määrä, kun niiden suhteellinen osuus lähes kaksinkertaistui.  

Väyliä avoimuuteen 

Taideyliopistossa on käytössä keskitetty kirjoittajamaksujen korvausmenettely, eli tuttavallisemmin APC-rahasto, jota tutkijat ja tohtorikoulutettavat voivat käyttää Gold Open Access -lehdissä julkaisemiseen. Diamond OA -lehtiä, eli Open Access -lehtiä jotka eivät peri kirjoittajamaksuja, on itse asiassa paljon enemmän kuin Gold OA -lehtiä, joten läheskään aina kirjoittajamaksuja ei tarvitse maksaa ollenkaan. Gold ja Diamond OA -lehtiä voi hakea ja selata DOAJ-tietokannassa. Myös JUFO-portaalissa voi rajata julkaisukanavia sen mukaan, onko lehti Open Access. 

Rinnakkaistallentaminen on tehty entistä helpommaksi uuden UniartsCRIS-järjestelmän myötä, missä tutkija voi julkaisuja raportoidessaan liittää mukaan Tajuun tallennettavan tiedoston. Tutkija voi itse tarkistaa artikkelinsa julkaisseen kustantajan politiikan ja lähettää oikean version artikkelistaan UniartsCRISin kautta kirjastoon. Kirjastossa myös tarkistetaan UniartsCRISiin raportoidut julkaisut: jos artikkeli on julkaistu tilausmaksullisessa lehdessä eikä tekijä ole liittänyt rinnakkaistallennettavaa versiota UniartsCRISiin, kirjasto tarkistaa kustantajan politiikan etukäteen ja pyytää tekijältä oikeaa versiota sähköpostitse Tajuun tallennettavaksi.  

Mahdollisuuksia avoimeen julkaisemiseen on siis monia. Mikä avoimuuden tapa sitten vähenee ja mikä lisääntyy ensi vuonna, jää nähtäväksi. Hybridijulkaisemiseen liittyy sen verran ongelmia, että kenenkään (paitsi kaupallisten kustantajien) intresseissä ei ainakaan ole sen osuuden kasvaminen. 

Tajun kehitystyö 

Kirjasto on saanut joitain kyselyitä tutkijoilta, voisiko Tajuun rinnakkaistallentaa muitakin kuin tieteellisiä julkaisuja, kuten esim. yleistajuisia tai ammatillisia tekstejä. Asiaa on alustavasti kartoitettu, ja periaatteessa tämä voisi olla hyvä hyvä idea yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja näkyvyyden näkökulmasta. Selvitämme kuitenkin vielä mitä tämä vaatisi teknisesti mm. tarvittavien metadatakenttien ja kokoelmarakenteen osalta Tajussa.  

Voimme itse vaikuttaa jonkin verran Tajun ominaisuuksiin ja ulkoasuun, mutta paljon on myös sidottu Tajun taustalla olevan DSpace-ohjelmiston kehitykseen, jota Suomessa edistää julkaisuarkistojen osalta Kansalliskirjasto. Kansalliskirjasto valmistautuu parhaillaan suureen versiopäivitykseen ylläpitämissään julkaisuarkistoissa, ja sen vuoksi nykyiseen väistyvään versioon ei enää tehdä suurempia muutoksia. Tajun kehitystyö etenee siis tavallaan kaksilla raiteilla: Kansalliskirjasto vastaa järjestelmän teknisestä kehityksestä ja ylläpidosta, ja Taideyliopiston kirjasto pystyy yhtäältä tekemään paikallisia muutoksia järjestelmään ja sen käyttöliittymään ja toisaalta välittämään Kansalliskirjastolle suurempia kehitystoiveita. 

Tietolähteet: Uniartscris -järjestelmä ja Tiede ja tutkimus sivusto