Jyri Numminen, mikä on haastavinta musikaalitekstin suomentamisessa?
Kysyimme Tick, Tick… Boom! -musikaalin suomentaja, koreografi Jyri Nummiselta, mikä musikaalin suomentamisessa on kaikkein haastavinta.
”Minusta musikaalin kääntämisen suurimpia haasteita on se, että librettotekstin tulisi tietenkin vastata sisällöltään mahdollisimman tarkasti lähdettään. Mutta toisena lähes yhtä tärkeänä elementtinä mielestäni on näytelmätekstien rytmi: esimerkiksi dialogitekstin tempo, vitsien punchlinet tai määrämittaisen musiikin alle kirjoitetut repliikit. Käännetyn tekstin tulisi siis rakenteeltaan aina vastata mahdollisimman hyvin sitä rytmiä ja pituutta, joka sille on alunperin annettu, jotta ohjaaja ja näyttelijä pystyisivät parhaansa mukaan toteuttamaan sen, mitä alkutekstissä on heille työkaluksi annettu.
Teatterissa teksti on myös aina puhuttua kieltä eli repliikkien tulisi tuntua luontevilta näyttelijän suussa. Ja näistä syistä otan kääntäjänä sitten niitä niin sanottuja taiteellisia vapauksia. Kaikki asiat eivät vain yksinkertaisesti käänny englannista suoraan puhutulle kielelle mekaanisesti suomentamalla, vaan joudun usein miettimään, kuinka saavuttaa jokin haluttu efekti tai kohtauksien sisällä tapahtuva rytminen leikittely. Erityisesti modernit musikaalikomediat ovat sellaista sitcom-tempoista kevyttä sanailua, joka vaatii mielestäni tarkkaa editointisilmää kääntäjältä, että tekstissä säilyy puhuttaessa se rapsakkuus, joka siihen on alkukielellä löydetty.
Ja sitten tietenkin musikaalilaulujen suomentaminen on vielä täysin oma lukunsa! Suomi kielenä kun on rakenteeltaan täysin monista muista kielistä poikkeavaa pitkine monitavuisine taivutusmuotoineen ja ainaisine ensimmäisen tavun sanapainoineen. Tästä syystä sanonkin, että musikaalilaulujen kääntäminen on usein pelkkää matematiikkaa! (Englanninkieliset musikaalisanoitukset esimerkiksi rakastavat yksitavuisia sanoja, joita meillä suomessa on… ”Niin no. Ei niit vaan kyl oo.”) Ja laululyriikat ovat myös nykyään suoraa tekstiä, joka on vaan asetettu populaarimusiikista tuttuihin muotteihin. Ei siis abstraktia tai symbolista runoutta vaan juonta aktiivisesti eteen päin vievää lähes puheenomaista tekstiä, jossa tapahtuu suuria käänteitä ja kerrotaan asioita, jotka ovat vältämättömiä yleisölle ymmärtää, jotta juonen kuljetus musikaalissa toteutuu. Mutta kuitenkin niin että se rimmaa.
Ja kun tähän lisätään vielä laulutekniset asiat, jotta esimerkiksi korkeille nuoteille saadaan suuystävälliset konsonantit ja joko avonaiset tai mahdollisimman etiset vokaalit sen mukaan, minkälaista laulusaundia sinne haetaan, niin kääntäjänä olen joskus todellisessa pinteessä näiden kaikkien vaatimusten keskellä. Mutta kompromissien kautta löytyvät ne kaikkia lopulta tyydyttävät ratkaisut. Ja näiden ongelmien ratkaisusta tulevat pienet ja joskus myös suuremmat onnistumisen hetket ovat ne syy, miksi rakastan työtäni musikaalikääntäjänä.”
Jyri Numminen on Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ensi-iltansa 27.5. saaneen Tick, Tick… Boom! -musikaalin suomentaja ja koreografi.
Näin selviät nykytaiteesta
Blogissa Taideyliopiston asiantuntijat vastaavat mieltä askarruttaviin nykytaiteen kysymyksiin.
Onko mielessäsi kysymys, mitä haluaisit kysyä? Lähetä ehdotuksesi: viestinta(at)uniarts.fi (laita otsikkokenttään: Nykytaidekysymys).
Uusimmat julkaisut
-
Millaisilla elementeillä voidaan luoda pelottavaa musiikkia?
-
Miksi perinteiset tekniikat ovat nyt taideopiskelijoiden suosiossa?
Seuraa blogia