Kohti konservatoriotaloa
1928 perustettiin Helsingin Konservatorion Säätiö ajamaan Helsingin Konservatoriolle omaa rakennusta.
”Vain laitumella käyvä lehmä puuttui tästä Arkadian idyllistä.”
– Uusi Suomi 23.10.1931
Nimimerkki Terttu kuvaili näin maisemia Arkadiassa Töölön kaupunginosassa, joka oli 1900-luvun alussa lähinnä huvila-asutusta ja työväen asuntoja. Ensimmäinen asemakaava Töölön alueelle laadittiin jo vuonna 1883, mutta sitä ei koskaan vahvistettu ja alue säilyi ennallaan.
Vuosisadan vaihteessa järjestettiin asemakaavakilpailu, ja asemakaava vahvistettiin vuonna 1906. Kaavaa kuitenkin muutettiin vielä useaan otteeseen ja alueen yleisilmettä muokattiin ajanmukaisemmaksi, pois jugendista vastaamaan kaupunkisuunnitteluun tulleita klassismin ihanteita. Lopullinen kaavamuutos hyväksyttiin vuonna 1917. Alue sai varsinaisesti uuden suunnan 1920-luvun puolivälissä, kun eduskuntatalon paikaksi päätettiin Arkadianmäki. Eduskuntatalon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1926 ja se valmistui 1931.
Helsingin Konservatorio (vuoteen 1924 asti Helsingin Musiikkiopisto ja vuodesta 1939 lähtien Sibelius-Akatemia) oli kaivannut kauan omaa rakennusta, sillä se oli joutunut toimimaan vaihtelevissa tiloissa eri paikoissa aina perustamisestaan 1882 lähtien. 1920-luvun lopulla rakenteilla olevan eduskuntatalon ympäristö vielä odotti kehittymistään. Joulukuussa 1927 Helsingin kaupunginvaltuusto päätti myydä Pohjoisen Rautatiekadun varrelta ruohoa ja pensaita kasvavan tontin nro 9 konservatoriorakennusta varten osana taidepiireissä aiemmin virinneitä keskusteluja alueen julkisista rakennushankkeista. Ehtona oli, että tontti pitää rakentaa viiden vuoden kuluessa. 1928 perustettiin Helsingin Konservatorion Säätiö ajamaan Helsingin Konservatoriolle omaa rakennusta. Säätiön tehtävänä oli hankkia rahoitus talolle ja huolehtia siitä jatkossa. Tasavallan presidentti Lauri Kristian Relander vahvisti 1.12.1928 allekirjoituksellaan säätiön säännöt, joiden 1 §:n mukaan ”tarkoituksena on lähinnä huolehtia oman talon rakentamisesta konservatoriolle ja tulevaisuudessa pitää se ajanmukaisessa kunnossa sekä sen ohella muissakin kohdin toimia konservatorion kehittämiseksi ja edistämiseksi, sikäli kun säätiön varat sen myöntävät.”
Menneisyyden muistia tulevaisuutta varten
Tässä blogissa Riku Hämäläinen kirjoittaa Taideyliopiston muistitietohankkeen vaiheista. Hankkeen tarkoituksena on kerätä entisten ja nykyisten opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan muisteluita taideopetuksen historiasta, arjesta, toiminnasta, sattumuksista, jne. tulevaisuuden tutkimuksia varten. Filosofian tohtori, dosentti Riku Hämäläinen toimii Historiafoorumin yliopistotutkijana. Hän johtaa muistitietohanketta, johon kuuluu niin uuden aineiston kerääminen kuin jo olemassa olevan arkistomateriaalin saatavuuden parantaminen.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia