Krista Kosonen, millaista on näytellä vieraalla kielellä?
Krista Kosonen, olet näytellyt useita rooleja vieraalla kielellä. Esimerkiksi elokuvissa ja tv-sarjoissa olet näytellyt muinaisnorjaksi Beforeigners-sarjassa ja ruotsiksi Tove-elokuvassa sekä Netflixin Ronja Rövardötter -elokuvassa (2024). Myös Klockriketeaternin Morbror Vanja -näytelmässä näyttelit ruotsiksi. Millaista on näytellä vieraalla kielellä?
”Ihan ensiksi täytyy sanoa, että kouluruotsi auttaa – vaikka mä olenkin ollut suoraan sanottuna aika surkea koulun ruotsin tunneilla, niin kyllä sieltä joku pieni pohja kuitenkin on jäänyt, jota ilman olisi ollut mahdotonta tehdä näitä rooleja.
Esimerkiksi ruotsin- tai norjankielisen käsikirjoituksen kanssa työskennellessä on varattava paljon enemmän aikaa kuin suomenkielisen tekstin työstöön. Teksti pitää tuntea hyvin ja sitä opetellaan ensin englanninkielisen version kautta. Repliikkien kanssa olen toiminut niin, että mulla on ollut joko tuotannon tai itseni palkkaamana ”dialect coach”, jonka kanssa repliikit käydään läpi. Esimerkiksi Beforeigners-sarjassa mulla oli apuna islantilainen näyttelijä, koska roolihahmollani oli islantilainen aksentti. Se oli tosi hyvä, koska silloin ohjaajan ei tarvinnut keskittyä siihen, sanonko repliikit oikein. Eikä hänkään olisi sitä tiennyt, koska hänkään ei puhu muinaisnorjaa.
Olo on vieraalla kielellä repliikkejä opetellessa huomattavasti epävarmempi kuin suomalaisten repliikkien kanssa. Siinä aikataulussa, mikä kuvauksissa on, tekstiä ei pysty täysin omaksumaan kehoon – se on koko ajan vähän semmoisessa lyhytmuistissa, jonka takia siitä tulee sellanen olo, et ”mä tässä selviydyn vaan”. Mutta toisaalta olen ajatellut sitä myös niin, että jollain tasolla se epävarmuus tekee myös ihan hirveän hyvää.
Mä oon ajatellut myös, että vieraalla kielellä näytteleminen tuottaa ihan erilaista näyttelijäntyötä, mikä on ainakin itselleni ollut tosi tervetullutta. Näyttelijäntyö on usein tosi paljon sitä, että keskittyy johonkin tiettyyn asiaan. Vieraalla kielellä näytellessä roolityö ei ole sellaista tunnekieltä, joka tulisi suoraan jostain tai tuntuisi minussa kehossa joltakin – mutta ei sillä minun mielestäni ole mitään väliä. Omat tunteet ovat harjotusprosessissa tärkeitä, mutta ei ne itse työn tekemisessä ole, vaan tärkeämpää on se, mitä tunteita minä tuotan katsojalle.”
Krista Kosonen on palkittu suomalainen näyttelijä. Hän on valmistunut teatteritaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta (nyk. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu) vuonna 2009.
Krista Kososen kuva: Marica Rosengård
Näin selviät nykytaiteesta
Blogissa Taideyliopiston asiantuntijat vastaavat mieltä askarruttaviin nykytaiteen kysymyksiin.
Onko mielessäsi kysymys, mitä haluaisit kysyä? Lähetä ehdotuksesi: viestinta(at)uniarts.fi (laita otsikkokenttään: Nykytaidekysymys).
Uusimmat julkaisut
-
Millaisilla elementeillä voidaan luoda pelottavaa musiikkia?
-
Miksi perinteiset tekniikat ovat nyt taideopiskelijoiden suosiossa?
-
Jyri Numminen, mikä on haastavinta musikaalitekstin suomentamisessa?
Seuraa blogia