← Takaisin blogiin
!

Blogi on arkistoitu eikä sitä enää päivitetä.

Menneisyyden muistia tulevaisuutta varten

Mistä Sibelius-Akatemian muistitietohankkeessa on kyse?

Pianonsoiton opetusta
Taideyliopiston arkisto

Sibelius-Akatemiaan liittyvää muistitietoa kerätään tulevaisuutta varten. Viime vuonna polkaistiin käyntiin Taideyliopiston Historiafoorumin muistitietohanke, jonka keskeisimpiä tavoitteita on kerätä ja tallentaa ”vanhan Akatemian” menneisyyden muistia tulevaisuutta varten.

Muistitiedolla tarkoitetaan menneisyyden tietoa, joka perustuu ihmisten omakohtaisiin tai yhteisöllisiin kokemuksiin. Kansainvälisesti käytetään yleisesti termiä oral history, ja sillä tarkoitetaan pääasiassa suullista historiaa, joka on yleensä kerätty ihmisiä haastattelemalla. Suomalaisessa tutkimuksessa suositaan suullisen historian sijasta termiä muistitieto, koska mukaan halutaan sisällyttää myös kirjallisessa muodossa olevat muisteluaineistot.

Lähtökohta on pääasiassa omakohtaisiin kokemuksiin perustuva ja menneeseen aikaan liittyvä muisteluaineisto. Muistitieto ei perustu kirjallisiin lähteisiin historiasta vaan ihmisten muistiin menneistä ajoista ja asioista. Muistitietotutkimuksen aineisto voi olla sekä haastattelumateriaalia että muistelijan itsensä kirjoittamaa muistelutekstiä.

Muistiin perustuvassa tiedossa on omat metodologiset haasteensa, mutta luotettavimpana muistitietoa pidetään silloin, kun ihminen puhuu omista kokemuksistaan. Historiantutkimuksen näkökulmasta muistitietoa ei ehkä pidäkään ottaa kirjaimellisesti faktoja odottaen, vaan ennemminkin muistelijan mielikuvia, tunnelmia, asenteita ja arvoja jne. kartoittaen. Kuten italialainen muistitiedon tutkija Alessandro Portelli on todennut, muistitieto kertookin tapahtumien merkityksistä ihmisille enemmän kuin itse tapahtumista.

Muistitietotutkimukseen liittyy myös niin kutsuttu toisen tiedon käsite. Sakari HänninenJouko Karjalainen ja Tuukka Lahti toteavat toimittamassaan kirjassa Toinen tieto (Stakes 2006), että virallinen tieto esittelee eräänlaisen julkisen totuuden, mutta toinen tieto viittaa kokemukselliseen, paikantuneeseen, ihmettelevään, paljastavaan ja pohdiskelevaan tietoon.

Muistitiedolla pyritäänkin laajentamaan kuvaa menneestä. Muisteluiden avulla on mahdollista luoda erilaisia tulkintoja menneestä ajasta ja saada virallista historiatietoa täydentävä kuva menneistä ajoista ja tapahtumista.

Tähän pyrkii myös Historiafoorumin muistitietohanke. Haastattelemalla Sibelius-Akatemian entisiä opettajia ja muuta henkilökuntaa sekä opiskelijoita pyrimme keräämään muistitietoa ja ns. toista tietoa Akatemian arjesta. Haastattelujen avulla kartutetaan tietoja esimerkiksi siitä, millainen Akatemia oli työpaikkana eri aikoina, millainen yhteishenki oli opettajien ja opiskelijoiden kesken, miten hoituivat asiat, jotka eivät näy pöytäkirjoissa, jne. Tätä menneisyyden muisteluaineistoa on mahdollisuus käyttää erilaisissa Sibelius-Akatemiaan liittyvissä tutkimuksissa tulevaisuudessa.

Menneisyyden muistia tulevaisuutta varten

Tässä blogissa Riku Hämäläinen kirjoittaa Taideyliopiston muistitietohankkeen vaiheista. Hankkeen tarkoituksena on kerätä entisten ja nykyisten opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan muisteluita taideopetuksen historiasta, arjesta, toiminnasta, sattumuksista, jne. tulevaisuuden tutkimuksia varten. Filosofian tohtori, dosentti Riku Hämäläinen toimii Historiafoorumin yliopistotutkijana. Hän johtaa muistitietohanketta, johon kuuluu niin uuden aineiston kerääminen kuin jo olemassa olevan arkistomateriaalin saatavuuden parantaminen.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia