Miksi asettua ehdolle yliopistokollegion vaaleissa?

3.10.2024 0 Tykkää 0 kommenttia

”Vain astumalla ulos omasta kuplasta ja panemalla itsensä likoon voi vaikuttaa asioihin ja olla edistämässä demokratiaa niin yliopistossa kuin yhteiskunnassa laajemmin.”

Kollegion tehtävät

Yliopistokollegio on yliopistolain mukainen toimielin, joka edustaa yliopistoyhteisön kolmea henkilöryhmää: opiskelijat, professorit, muu opetus- ja tutkimushenkilökunta sekä muu henkilöstö – eli ns. keskiryhmä. Kollegion keskeiset tehtävät liittyvät yliopiston hallitukseen sekä yliopiston toimintaan ja talouteen.

Taideyliopiston kollegiolle on johtosäännössä määritelty tehtäväksi myös lausuminen yliopiston rakenteeseen, tehtäviin tai toimivaltasuhteisiin vaikuttavista muutoksista. Lisäksi kollegio on omassa työjärjestyksessään määritellyt tehtäväkseen vuorovaikutuksen ylläpitämisen hallituksen, rehtorin ja yliopistoyhteisöä edustavan kollegion välillä. Lue lisää kollegion toiminnasta.

Mutta miten käytännössä?

Tämän kaiken tekeminen on tarkoittanut 3–4 kokousta tai iltakoulua lukukaudessa. Yleensä keskustelu on ollut vilkasta, onhan Taideyliopiston kollegiossa 18 varsinaista jäsentä, ja iltakouluissa länsä saavat olla myös henkilökohtaiset varajäsenet. Kollegion keskusteluita kuuntelevat niin rehtoraatti kuin hallituskin, ei siis mikään ihan turha juttu! Nyt, kun kollegion kausi on päättymässä, edessä on uusien jäsenten valinta kollegioon.

Kollegion tehtävien lukeminen ei ehkä anna kovin kattavaa kuvaa toiminnasta. Se ei ehkä edes herätä suurta innostusta tai kiinnostusta osallistumiseen. Seuraavassa on pieni kooste kollegion jäsenten kokemuksista.

Yliopistoyhteisön ääni

Tärkeimpiä ja kiinnostavimpia päätösasioita kollegiossa on ollut hallitusjäsenten valinta. Siellä on käyty myös monia tärkeitä ja kiinnostavia keskusteluita, ja yllättävää on ollut keskustelujen tarve, aiheiden kirjo ja näkökulmien moninaisuus.

Kollegion toiminnassa jossain määrin turhauttavaksi on koettu se, että huolellinen valmistautuminen kokouksiin edellyttää perehtymistä laajoihin materiaaleihin ja vie aikaa.

Ajan uhraaminen on kuitenkin koettu myös kannattavaksi, sillä jonkun täytyy hoitaa yhteisiä asioita, ja vain astumalla ulos omasta kuplasta ja panemalla itsensä likoon voi vaikuttaa asioihin ja olla edistämässä demokratiaa niin yliopistossa kuin yhteiskunnassa laajemmin.

Yliopistoyhteisö tarvitsee äänen, kollegio on yliopistoyhteisön ääni ja kollegion näkemystä kuullaan.

Moninäkökulmaisuus yliopiston etuna

Kollegio on tarjonnut kiinnostavan mahdollisuuden tutustua yliopistossa työskenteleviin ja opiskeleviin kollegoihin ja kuulla heidän näkemyksiään koskien yliopiston tilaa, suuntaa ja arvoja. Kollegiojäsenyyden avulla on päässyt tutustumaan eri akatemioihin ja niiden toimintatapoihin.

Moninäkökulmainen keskustelu on ollut opettavaista ja avartavaa, vaikka kollegion jäsenet eivät aina olekaan samaa mieltä kaikesta.

Kollegio on antanut mahdollisuuden ottaa kantaa keskeisiin asioihin ja pakottanut perehtymään yliopistomme asioihin omaa yksikköä laajemmin. Perehtyminen on ainoa tie yhteiselle tekemiselle ja yhtenäisemmälle yliopistolle.

Mukaan kollegioon!

Voisitko sinä harkita asettumista ehdolle kollegion vaaleissa? Jos haluat edistää yliopistodemokratiaa, tämä voisi olla sopiva tapa. Vaikka osallistuminen yliopistokollegion toimintaan vie jonkin verran aikaa, demokratia on vaivan arvoista.

Vaalit järjestetään marraskuussa, ehdokkaaksi asettumisen ja mahdollisten vaaliliittojen aika on juuri nyt!

Kirjoittaja

Tuire Kuusi
Yliopistokollegion puheenjohtaja ja professorijäsen