Millaisilla elementeillä voidaan luoda pelottavaa musiikkia?
Pyhäinpäivän, kekrin ja halloweenin lähestyessä on oivallinen ajankohta pohtia pelon ja jännityksen elementtejä – esimerkiksi sitä, mikä tekee musiikista pelottavaa. Millaisilla elementeillä kauhun tunnelmaa luova musiikki syntyy? Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian koulutusohjelman lehtori Matti Strahlendorff vastaa kysymykseen.
”Ihmisen alkukantaisin ja syvin pelon muoto on pelko tuntemattomasta. Tämä heijastuu suoraan musiikkiin, jossa kauhun tunteen välittämisen keinot pyörivät usein ennalta-arvattavuuden välttämisen ympärillä. Pelottava musiikki voi pohjautua esimerkiksi äkillisiin dynamiikan tai sointivärin muutoksiin, epätasaisiin rytmeihin, dissonansseihin ja epävireisyyteen sekä funktionaalisuutta ja tonaalisuutta välttäviin harmonioihin ja melodioihin.
Klassisen myöhäisromantiikan tyylejä käyttämään vakiintuneessa elokuvamusiikissa tuntematonta ja vierasta kuvaillaan usein musiikilla, jonka vaikutteiden juuret ovatkin 1900-luvun modernismin säveltäjissä. Esimerkiksi Krzysztof Pendereckin tai György Ligetin musiikki voi olla hyvä ponnahduslauta pelon ilmapiireihin. Inspiraation löytämiseen voin myös suositella kauhuelokuvaa ”Hereditary” (2018), jonka puhallinsoitinvoittoisen musiikin on säveltänyt saksofonisti Colin Stetson.”
Näin selviät nykytaiteesta
Blogissa Taideyliopiston asiantuntijat vastaavat mieltä askarruttaviin nykytaiteen kysymyksiin.
Onko mielessäsi kysymys, mitä haluaisit kysyä? Lähetä ehdotuksesi: viestinta(at)uniarts.fi (laita otsikkokenttään: Nykytaidekysymys).
Uusimmat julkaisut
-
Miksi perinteiset tekniikat ovat nyt taideopiskelijoiden suosiossa?
-
Jyri Numminen, mikä on haastavinta musikaalitekstin suomentamisessa?
Seuraa blogia