Millaista on soittaa Musiikkitalon uusia urkuja?
Rieger-urkujen soittaminen on nautinto ja etuoikeus, mutta ei kovin helppoa, toteaa urkujensoiton opiskelijamme Aleksanteri Wallius.
Musiikkitalon uusien Rieger-urkujen ääreen pääseminen on joka kerta nautinnollinen kokemus. Normaalin valmistautumisen ja harjoittelun lomassa on ollut mielenkiintoista päästä syventymään soittimen erityisiin ominaisuuksiin ja sointeihin. Urut edustavat uusinta teknologiaa ja sisältävät ominaisuuksia, joita ei löydy vielä mistään muualta maailmasta.
Ei se soittaminen tosin aina helppoa ole – pitää kyetä hallitsemaan paljon uutta informaatiota ja pitämään monimutkainen paletti kasassa myös esiintymistilanteissa, mikä puolestaan vaatii rutkasti harjoittelua. Erityisen mielenkiintoista ja haastavaa on orkesterin kanssa työskenteleminen. Koska urkujen dynaaminen vaihtelu tallennetaan rekisterimuistiin etukäteen, tulee balanssit orkesterin ja urkujen välillä kuvitella jo ennen ensimmäisiä harjoituksia. On mahdollista, että balanssit eivät toimi lainkaan, ja harjoitusten jälkeen joutuu korjaamaan rekisteröintejä. Musiikkitalon uruille on ominaista, että suhteellisen pienikin rekisteröinti voi soida yleisöön voimakkaasti.
On etuoikeus, että opiskelijoille mahdollistetaan harjoittelua ja esiintymisiä tällaisen maailmanluokan instrumentin kanssa!
Aleksanteri Wallius, urkutaiteilija ja urkujensoiton opiskelija Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa
Näin selviät nykytaiteesta
Blogissa Taideyliopiston asiantuntijat vastaavat mieltä askarruttaviin nykytaiteen kysymyksiin.
Onko mielessäsi kysymys, mitä haluaisit kysyä? Lähetä ehdotuksesi: viestinta(at)uniarts.fi (laita otsikkokenttään: Nykytaidekysymys).
Uusimmat julkaisut
-
Millaisilla elementeillä voidaan luoda pelottavaa musiikkia?
-
Miksi perinteiset tekniikat ovat nyt taideopiskelijoiden suosiossa?
-
Jyri Numminen, mikä on haastavinta musikaalitekstin suomentamisessa?
Seuraa blogia