Miten saisi taidenäyttelystä katsojana enemmän irti?
Kiinnostavia näkökulmia voi saada esimerkiksi lukemalla näyttelytekstejä, miettimällä teosta suhteessa taiteilijan sille antamaan nimeen tai pohtimalla sitä, miten teokset on ripustettu suhteessa tilaan. Taiteeseen on monia oikeita reittejä, vastaa nykytaiteen tutkimuksen professori Riikka Haapalainen.
Taidenäyttely ei ole suoritus, johon kysymys näyttelystä ”enemmän irti saamiseen” saattaa viitata. Moni tarkastelee taidetta ikään kuin se olisi tehtävä tai arvoitus, jonka voisi ja tulisi ratkaista oikein – mutta aivan turhaan.
Toki näyttelyissä saatavilla oleva taustatieto voi tuoda rikkautta teosten tarkasteluun. Siksi kiinnostavia näkökulmia voi saada esimerkiksi lukemalla näyttelytekstejä, miettimällä teosta suhteessa taiteilijan sille antamaan nimeen tai pohtimalla sitä, miten teokset on ripustettu suhteessa tilaan. Taiteeseen on monia oikeita reittejä.
Taide vaatii myös aikaa. Samat teokset puhuttelevat eri päivinä ja eri elämäntilanteissa eri tavoin. Oivallus teoksesta saattaa syntyä vasta vuosien jälkeen sen kohtaamisesta. Siksi keskeisintä on käydä näyttelyissä, altistaa itseään monenlaiselle taiteelle ja luottaa siihen, että taide tekee loput.
Taiteessa usein yhdistyy sellaisia odottamattomia sisältöjä ja asioita, jotka muualla yhteiskunnassa vaikuttaisivat oudoilta tai yhteensopimattomilta. Siksi taide on myös tietoa. Toimiva asenne taidenäyttelyyn voisi olla kohtelias uteliaisuus teosta kohtaan: sen kuuntelu ja sen kanssa spekulointi. Minkälaisia ajatuksia tai tunteita teos herättää? Miltä se tuntuu kehossa? Mitä teos haluaa sanoa tai ehdottaa?
Riikka Haapalainen, nykytaiteen tutkimuksen professori
Näin selviät nykytaiteesta
Blogissa Taideyliopiston asiantuntijat vastaavat mieltä askarruttaviin nykytaiteen kysymyksiin.
Onko mielessäsi kysymys, mitä haluaisit kysyä? Lähetä ehdotuksesi: viestinta(at)uniarts.fi (laita otsikkokenttään: Nykytaidekysymys).
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia