Oopperan ja oopperatutkimuksen ympäristönäkökulmia tarkasteltiin kansainvälisessä konferenssissa ensimmäistä kertaa
Environmental Opera Research Conference järjestettiin Sibelius-Akatemiassa 18.3.2022. Konferenssi toi yhteen ekomusikologisesta tutkimusotteesta kiinnostuneita oopperan tutkijoita kansainväliseltä kentältä. Osin Musiikkitalon Black Boxissa ja osin verkkoyhteyksin yhteen kokoontuneet tutkijat esittivät konferenssissa seitsemän esitelmän ja avainesitelmän voimin näkökulmia oopperan luontosuhteen tutkimiseen.
Tapahtuman käynnisti yliopistonlehtori Juha Torvisen avausesitelmä. Torvinen on ekomusikologisen tutkimuksen edelläkävijä Suomessa. Helsingin yliopistossa työskentelevä Torvinen jäsensi ekomusikologian lähtökohtia nojaten alan pioneereihin, Aaron S. Alleniin ja Jeff Todd Titoniin. Siinä missä Allen määrittelee ekomusikologian olevan kiinnostunut musiikin, kulttuurin ja luonnon tutkimuksesta, Titon kohdentaa omassa ajattelussaan ekomusikologian tutkimuskohteeksi musiikin, kulttuurin, äänen ja luonnon tutkimuksen erityisesti ekologisen kriisin aikakaudella.
Kriisitietoisuus oli keskeinen alavire myös konferenssissa. Samaa henkeä voi ajatella edustavan konferenssin yhteydessä koettu Uljas Pulkkisen ja Glenda D. Gossin oopperan All the Truths We Cannot See: A Chernobyl Story (2021) kansainvälinen kantaesitys.
Liisamaija Hautsalo nosti tapahtuman avaussanoissa esiin vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden esimerkkinä oman aikamme suurista ympäristökriiseistä. Suuren draaman sekä elämän ja kuoleman taiteena ooppera on otollinen olemassaoloamme ravistelevien yhteiskunnallisten aiheiden käsittelyyn. Hautsalo huomioi kuitenkin oivaltavasti, että myös pienempi muoto, kuten lasten ooppera, saattaa olla monessa suhteessa erityisen yhteiskuntakriittistä ja vivahteikkaasti ihmisen luontosuhdetta käsittelevää.
Luonnolle on varattu länsimaisessa kulttuurihistoriassa tyypillisesti paikka ihmisen toiminnan näyttämönä. Konferenssin avainesitelmässä professori Joy Calico (Vanderbilt University’s Blair School of Music, Nashville, USA) sovelsi vesiaiheiden ja erityisesti meren teeman tutkimukseen niin sanottua sinistä humanismia (vapaa suomennos englanninkielisestä käsitteestä blue humanities), joka on kiinnostunut veden ja merellisyyden vaikutusta kulttuuriin. Vedellä ja vesistöillä on oopperassa oma symboliikkaansa, äänellinen läsnäolonsa sekä tarinankerronnallinen merkityksensä. Esimerkkinä Calico nosti esiin Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -oopperan (2000), jossa merellä on voimakkaan lavastuksellinen ja symbolinen läsnäolo sekä tarinaa eteenpäin vievä tehtävä.
Ekokriittisessä tutkimuksessa 2000-luvusta puhutaan niin sanottuna ”havahtumisen aikana” eli aikana, jolloin havahdutaan ilmaston muuttumisen ja lajikadon laajuuteen. Keskeistä havahtumisen ajan taiteen tutkimukselle on nimenomaisesti kriittinen suhtautuminen ihmisen toimintaan niin sanottuna antroposeenin aikana. Eräänlainen havahtuminen on käynnissä myös oopperan tutkimuksessa. Environmental Opera Research -konferenssi onkin tiettävästi ensimmäinen kansainvälinen aiheeseen paneutunut tieteellinen konferenssi.
Konferenssi herätti oopperantutkimuksen tulevaisuuden haasteita. Esiin nousi kysymyksiä muun muassa oopperan ja paikan suhteesta sekä taidemuodon muutosvoimasta. Voiko ooppera olla todella ekokriittistä suurissa oopperataloissa jättiproduktioina esitettynä? Vaihtoehtona oopperatalojen tuotannoille voisi esittää erilaisiin luonnonpaikkoihin ja niiden hyvinvointiin sitoutunutta oopperaa. Entä millä tavoin oopperan kaltainen suuri produktiomuoto voi kehittyä ekologisesti kestävämmäksi? Riittääkö ihmisen luontosuhteen käsittely symbolien ja käsitteiden tasolla vai pitäisikö itse taidemuodon uudistua kohti ekologisesti kestävämpiä toimintatapoja?
Sini Mononen
Kirjoittaja esitelmöi konferenssissa yhdessä Turun yliopiston yliopistonlehtori Milla Tiaisen kanssa Puuoopperasta (sav. Anna Ķirse, 2019) ylilajisena kollaboraationa.
Environmental Opera Research -konferenssin järjestivät MuTri-tutkimusyksikkö ja Sibelius-Akatemian oopperan koulutusohjelma yhdessä Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen Politics of Equality in Finnish Opera (2017–2022) kanssa.