Miksi perinteiset tekniikat ovat nyt taideopiskelijoiden suosiossa?

6.9.2024 3 Tykkää 0 kommenttia

Viime aikoina kuvataiteen opiskelijat ovat alkaneet kiinnostua enemmän perinteisemmistä tekniikoista. Kysyimme Taideyliopiston Kuvataideakatemian nykytaiteen tutkimuksen professori Riikka Haapalaiselta, mistä ilmiössä on kyse.

”On tavanomaista, että opiskelijoiden keskuudessa saattaa silloin tällöin nousta erityisen kiinnostavaksi jokin tietynlainen taiteellisen tekemisen muoto. Tällä hetkellä keskiössä saattavat olla perinteisemmät, käsillä tekemisen tavat ja uudenlainen suhde materiaaleihin: kuvanveisto kiinnostaa opiskelijoita, samoin maalauksessa ja linssipohjaisessa taiteessa tutkitaan perinteisiä, analogisia tekniikoita. Tosin tämä muutos voi osin olla myös näköharhaa: samanaikaisesti taidetta tehdään ja taiteellista ajattelua tuotetaan hyvin erilaisilla tekniikoilla ja materiaaleilla.  

Keskeinen syy perinteisten tekniikoiden suosiolle voisi olla uusmaterialistinen ajattelu. Nimestään huolimatta se ei edusta täysin uudenlaista suhtautumistapaa materiaan, vaan enemmänkin kuvaa suuntautumista käsillätekemisen traditioihin ja vuorovaikutukseen materian kanssa.  Uusmaterialistisessa ajattelussa aine tai materia ei ole taiteellisen toiminnan tai hallinnan kohteena, vaan taiteilija ja materiaali ovat molemmat taiteellisen prosessin yhteis- tai kanssatoimijoita.  Ja kun materiaali on mukana teoksen työstämisessä, siihen syntyy toisenlainen suhde. Materiaali voi olla arvaamatonta ja omalakista. Se osaltaan vaikuttaa teoksen muotoutumiseen. 

Osin perinteisten tekniikoiden suosion nousu liittyy käsillä tekemisen, konkretian ja suurempien mittakaavojen tarpeeseen. Kun muu elämä ja yhteiskunta ajaa kaksiulotteiseen ja suppeaan tietokone- ja päätetyöskentelyyn, voi nousta vastavoimana viehtymys analogisempaan ja aineellisempaan tekemiseen. Se kertoo kaipuusta ruumiillisempaan ja taktiilisempaan olemiseen.   

Varmasti ilmiöön vaikuttaa myös ekologinen ja eettinen ajattelu. Opiskelijat haluavat itse tutkia työskentelymateriaaliensa ominaisuuksia ja valmistaa niitä myös itse. Enää ei välttämättä esimerkiksi vain osteta uusia värituubeja kaupasta, vaan taidemaalarit valmistavat maalinsa ja väripigmenttinsä alusta asti itse. Materiaalisuus, materiaalin mahdollisuuksien tutkiminen ovat taiteellisen ajattelun ja taidon kehittämisen keskiössä. ”

Riikka Haapalainen, professori, nykytaiteen tutkimus, Kuvataideakatemia