”Pakko lähteä joskus löytämään uutta”
Hankekumppanimme Turun yliopiston projektiasiantuntija Nanna Rintala kirjoittaa hankkeen toimenpiteistä.
Eteläpohjalaiset yritykset hyppäsivät mukaan ennakkoluulottomasti taiteilijoiden ja yritysten väliseen kehitystyöhön. Reilun puolen vuoden prosessin aikana kertyi mukaan aimo annos eväitä ja ymmärrystä siihen, miten luovien alojen ammattilaisten asiantuntijuutta voi hyödyntää yrityksen haasteiden kohtaamisessa.
Alavuden Öljynpuristamo Oy, Eepeen (Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa) Vaakuna – hotelli ja Pirjon Pakari Oy ottivat haasteen vastaan. Halusimme mukaan kolme yritystä, joilla yhteisenä nimittäjänä oli ruoka tai siihen liittyvät palvelut.
Prosessi alkoi yritysten osalta yrityskohtaisella työpajalla, jossa fasilitaattori Arto Kunnolan johdattamana kartoitettiin yrityksen haasteita ja sanallistettiin ne toimeksiannoiksi projektiin valituille taiteilijoille. Kahden päivän aikana toteutettiin yritysten ja taiteilijoiden yhteinen työpaja, jossa taiteilijat esittelivät itsensä yrityksille ja yritys vuorostaan esitteli sanallistetut haasteensa taiteilijoille. Taiteilijat kävivät myös yritysvierailulla kaikissa kolmessa yrityksessä.
Syyskuussa oli taiteilijoiden aika esitellä ratkaisukonseptejaan yrityksille. Tästä yritysten oli sitten mahdollista jatkaa halutessaan konseptin toteutukseen asti.
”Taiteilijoiden intohimo käsin kosketeltavaa”
Prosessin päättyessä oli hyvä aika istahtaa vielä kunkin yrityksen kanssa saman pöydän ääreen ja kartoittaa kokemuksia prosessin kulusta.
Yhteistyö luovien alojen ammattilaisten kanssa yrityksen kehitystyössä oli kaikille mukana oleville yrityksille uutta, erilaista ja silmiä avaavaa. Ennakko-odotuksia ei oikeastaan ollut kenelläkään, mikä oli toisaalta helpotus, toisaalta nyt, kun ymmärrystä kokemuksista karttui enemmän, yritykset kokivat, että osaisivat suunnata ja tunnistaa paremmin taiteilija-yhteistyöhön sopivat haasteet, sekä nimetä oikeat henkilöt yrityksen puolelta viemään yhteistyötä eteenpäin. Tämänkin suhteen meillä oli erilaisia yrityksiä mukana, Voimakkaasti yrittäjävetoisia, mutta myös useampiportaisia organisaatioita. Tärkeäksi koettiin, että mukana on alusta asti niin päättävää tahoa kuin käytännön työn haasteineen hyvin tuntevia.
Fasilitaattorin työpaja koettiin antaneen paljon. Se pakotti pysähtymään, fokusoitumaan ja sanallistamaan yrityksen haasteita.
Taiteilijoiden ratkaisukonseptit olivat odotettu ja jännittäväkin paikka: Tuleeko meille mitään? Jokainen yritys sai vähintään yhden ratkaisukonseptin, mutta taiteilijoiden puheenvuoroista oli selkeästi kuultavissa kuinka ratkaisut soveltuivat myös useammalle yrityksille. Tästä olivat yrityksetkin samaa mieltä, ratkaisukonsepteista nousi paljon ideoita kaikille ja se madallutti myös kynnystä ottaa ensimmäisten joukossa käyttöönsä tällainen luova työkalu.
”Hinta on vain keskustelun alku yritysten näkökulmasta ”
Yritykset joutuvat aina myös punnitsemaan riskit ja hyödyt uuden edessä. Ajankäytön tai henkilökunnan osallistamisen hintalappu saattaa moninkertaistaa ratkaisukonseptin hinnan. Hinnoittelun haastavuus loi paineita taiteilijoille, mutta yritysten suhtautuminen hinnoitteluun osoittautui maanläheisemmäksi. Hinta on vain keskustelun alku yritysten näkökulmasta. ”Myy ittes pienellä sisälle” on eräs yritysten terveisistä taiteilijoille, alku kenties pitkäkestoiseen asiakassuhteeseen.
”Uusi maailma ja ihan uusi vipu aivoihin”
Yritysten ja taiteilijoiden välinen yhteistyö avaa täysin uusia mahdollisuuksia. Ne täytyy ensin nähdä ja ymmärtää, että niitä kykenee hyödyntämään. Tätä kirjoittaessani yksi hankkeesta toteutukseen asti yltäneistä konsepteista on jo hyvässä vauhdissa: Pirjon Pakarin ja Hanna Mantereen Identiteettikonsepti, jossa taiteilija koostaa havaintojensa perusteella visuaalisen kollaasin, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi palvelusuunnitelmaa tehtäessä.
Hankkeen otsikko ja väliotsikot ovat suoria lainauksia osallistuneilta yrityksiltä.
Nanna Rintala, Turun yliopisto
Kirjoittaja toimii hankkeessa projektiasiantuntijana.
TYVI-hankkeen taiteilija–yritys-yhteistyöprosessi mukailee aikaisemmin IRM-Tool -hankkeessa tehtyä Luova meri -osatoteutusta. Innovation Resource Moderating Tool -hankkeen ja Taiteen edistämiskeskuksen vuonna 2019 yhteistyössä toteuttamassa projektissa seitsemän eri alan ammattitaiteilijaa ratkoivat meriteollisuuden yritysten esittämiä haasteita.
Luova tulevaisuus
Yhteiskunnan eri osa-alueiden viheliäisiäkin haasteita voidaan ratkoa luovan ajattelun ja taiteellisen asiantuntijuuden keinoin. Blogin kautta pääset seuraamaan Taideyliopiston Seinäjoen yksikön hankkeita, jotka keskittyvät taiteellisen asiantuntijuuden mahdollisuuksiin. Uusimpana koulujen ruokahävikkiä, etenkin lautashävikkiä, ratkotaan taiteelllisen asianntuntijuuden keinon Nahitsuneet naatit – koulujen ruokahävikki pienemmäksi -hankkeessa. Aikaisemmin blogissa seurattiin, nyt jo päättyneiden, hankkeiden TYVI – Taiteen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö uuden liiketoiminnan mahdollistajana ja sen jatkohankkeen ”Luova ajattelu ja taiteellinen asiantuntijuus elinkeinoelämän haasteita ratkomassa” toimenpiteitä.
Uusimmat julkaisut
-
Siili Solutionissa pilotoitiin taiteellista asiantuntijuutta
-
Aalto-keskuksen ideointityössä hyödynnettiin taiteilijan asiantuntijuutta
Seuraa blogia