Professorin kommentti: Kulttuurin säälimättömät avohakkuut
Taide- ja kulttuurialaan kohdistetut säästöt eivät korjaa valtiontalouden epätasapainoa, mutta horjuttavat vakavasti alan toimintaedellytyksiä, kirjoittaa koreografian professori Kirsi Monni.
OKM:n budjettipolitiikan seurauksena on vakavasti kysyttävä, mille kentälle taiteilijoita koulutetaan? Millaisissa olosuhteisissa taiteilijoiden oletetaan toimivan ja luovan elinvoimaista suomalaista kulttuuria? Ymmärtävätkö poliittiset päättäjät taiteellisen toiminnan edellytyksiä?
OKM:n leikkausten kohdentuminen tällä viikolla ehdotetussa mittakaavassa taide- ja kulttuurialaan on kestämätöntä. Leikkaukset näivettävät jo valmiiksi heikoilla rakenteilla ja riittämättömillä resursseilla toimivaa taidealaa. Mittakaavaltaan taide- ja kulttuurialaan kohdistetut säästöt eivät korjaa valtiontalouden epätasapainoa, mutta horjuttavat vakavasti koko taide- ja kulttuurialan toimintaedellytyksiä.
Erityisesti kärsivät kaikkein hauraimman taidekentän toimintaedellytykset, vapaa kenttä, monipuolinen ja moniarvoinen kulttuuritarjonta, uudet avaukset ja kasvun mahdollisuudet. Taiteeseen tehdyt investoinnit maksavat itsensä tutkitusti takaisin työllistämisen, alueiden elinvoiman ja yhteisöjen hyvinvoinnin kautta. Taide ja kulttuuri on ymmärrettävä henkisen hyvinvoinnin, kulttuurin elinvoimaisuuden ja suomalaisen 2020-luvun yhteiskuntademokratian rakennuspuina ja ”vihreänä kultana”, jonka avohakkuut tuhoavat kasvun edellytyksen sukupolvien päähän.
Kirsi Monni
Koreografian professori
Koreoblogi
Koreografian koulutusohjelman blogi on keskustelun ja jakamisen paikka. Täällä koulutusohjelman opiskelijat, henkilökunta ja vierailijat kirjoittavat koreografiasta, opiskelusta, meneillään olevista projekteista, (tanssi)taiteesta ja sen ympäriltä.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia