Siili Solutionissa pilotoitiin taiteellista asiantuntijuutta
Siili Solutionissa oli koronan jälkeen törmätty ongelmaan, joka on varmasti tuttu monella työpaikalla. Ihmiset jäävät mieluummin kotiin etätöihin kuin tulevat toimistolle. ”Haluamme toki, että työntekijät osallistuisivat yhteisiin kokoontumisiin oppimaan ja jakamaan kokemuksia, mutta ihmisten pakottaminen työpaikalle ei ole vaihtoehto.” kertoo Siili Solutionsin Seinäjoen yksikön site lead Petri Välimäki.
Siilillä ongelmaa oli pohdittu jo omassa tiimissä, mutta he lähtivät taklaamaan haastetta taiteellisen asiantuntijuuden avulla. Hankkeen yrityksessä pilotoitiin taiteilija-asiantuntijan Marja-Riitta Vuorelan apua. Pilotti haluttiin pitää mahdollisimman vapaana eikä tiukasti fasilitoituna, siksi taiteilija-asiantuntijalle annettiin tuntimäärä, jonka hän voisi käyttää työskentelyynsä yrityksessä. Tämän tavoitteena oli myös, että taiteilija tulisi nimenmukaisesti asiantuntijaksi yrityksen normaaliin arkeen eikä ulkopuoliseksi ratkaisuntarjoajaksi.
Pilotin tavoitteena ei ollut, että taiteilija-asiantuntija ratkaisisi itsenäisesti ongelman vaan tarjoaisi uusia näkökulmia ja osallistuisi keskusteltuun tasavertaisena osana tiimiä. Tämä toteutuikin loistavasti toteavat sekä Vuorela että Välimäki. He kokivat yhteiset tapaamiset erittäin antoisiksi. Lisäksi taiteilija-asiantuntija roolissa oleva Vuorela kertoo yhteistyön olleen varsin mutkatonta ja koki olleen eduksi, että hän tuli yrityksen normaalin arjen ulkopuolelta. Se toi vapauksia kysyä ja ihmetellä ääneen itsestäänselviäkin asioita.
Kysyttäessä sopivaa titteliä taiteilijalle, joka hyödyntää asiantuntijuuttaan tällä tavoin, Vuorela vastaa Taiteilijan olevan tämänkaltaisessa työssä moniosaaja: ”Tittelinä voisi olla taiteilija-asiantuntijan tai -kehittäjän sijaan varsin hyvin myös taiteilija-kuuntelija, -myllyttäjä tai -haastaja. Tai miksi ei vaikka nämä kaikki?”. Tämä kertoo moninaisista rooleista, jotka taiteilija voi tämänkaltaisessa asiantuntijatyössä ottaa.
Välimäki Siili Solutionsilta näkee myös tämänkaltaisen yhteistyön edut ja toivookin lisää taiteilijoita ja sitä myötä tulevaa asiantuntijuutta yrityksiin. Molemmat pilotin osapuolet myös myöntävät ilmeisen ongelman; välittäjärakenteen. Selkeän välittäjätahon puuttuessa on taiteellisen asiantuntijuuden hyödyntäminen sen täydessä potentiaalissa mahdotonta. Sekä Vuorela että Välimäki myös allekirjoittavat, että tietoisuuden lisääminen asian tiimoilta on tärkeää, että samankaltainen toiminta voisi jatkua ja sen kaikki potentiaali saataisiin hyödynnettyä.
Taiteellisen asiantuntijuuden pilotti toteutettiin alkuvuodesta 2024. Se oli osa Taideyliopiston Seinäjoen yksikön Luova ajattelu ja taiteellinen asiantuntijuus elinkeinoelämän haasteita ratkomassa -hanketta, jonka mahdollistaa Seinäjoen yliopistokeskus ja Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Luova tulevaisuus
Yhteiskunnan eri osa-alueiden viheliäisiäkin haasteita voidaan ratkoa luovan ajattelun ja taiteellisen asiantuntijuuden keinoin. Blogin kautta pääset seuraamaan Taideyliopiston Seinäjoen yksikön hankkeita, jotka keskittyvät taiteellisen asiantuntijuuden mahdollisuuksiin. Uusimpana koulujen ruokahävikkiä, etenkin lautashävikkiä, ratkotaan taiteelllisen asianntuntijuuden keinon Nahistuneet naatit – koulujen ruokahävikki pienemmäksi -hankkeessa. Aikaisemmin blogissa seurattiin, nyt jo päättyneiden, hankkeiden TYVI – Taiteen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö uuden liiketoiminnan mahdollistajana ja sen jatkohankkeen ”Luova ajattelu ja taiteellinen asiantuntijuus elinkeinoelämän haasteita ratkomassa” toimenpiteitä.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia