← Takaisin blogiin

Tervetuloa tutustumaan kansanmusiikin aineryhmän arkeen! Tuike Suomalainen

Tervetuloa tutustumaan kansanmusiikin aineryhmän arkeen!

Kansanmusiikin aineryhmän uudessa artikkelisarjassa julkaistaan opiskelijoidemme kirjoittamia tekstejä omista opinnoistaan, tulevaisuuden suunnitelmistaan sekä mielenkiinnon kohteistaan kansanmusiikin ja taiteen ammattilaisina. Löydätkö tekstistä jotain, mihin samaistut? Tai haaveiletko kenties itsekin kansanmusiikin opiskelemisesta? Lue jutusta esimerkki siitä, millaista arki kansanmusiikin opiskelijana voi olla!

Tällä kertaa päästään tutustumaan ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijan, Tuike Suomalaisen, ajatuksiin. Iloisia lukuhetkiä!


Olen Tuike Suomalainen ja opiskelen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä neljättä vuotta. Valmistuin kesällä 2023 musiikin kandidaatiksi ja aloitin tänä syksynä maisteriopintoni. Pääinstrumenttini on viulu, mutta tykkään myös laulaa ja tanssia sekä säveltää. Soitan yhtyeessä Figelit ja improkollektiivissa nimeltä Kotve.

Opiskelen kansanmusiikkia, koska sen tanssillisuus ja groove herättävät minussa valtavaa innostusta ja koen sen vetävän minua puoleensa. Aloitin opinnot Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä suoraan lukion jälkeen. Olen alun perin tutustunut kansanmusiikkiin kotiseutuni lähellä järjestettävän perinnetapahtuman, Ritvalan helkajuhlan, myötä. Lukion aikana tajusin pitäväni kansanmusiikista ja aloinkin kuunnella ja soittaa sitä itsekseni enemmän. Taustani oli klassisen ja kevyen musiikin puolella, ja koin, että tietoa kansanmusiikista oli aika vaikeaa löytää. Kuuntelin paljon nykykansanmusiikkia ja melko spontaanisti päätin hakea opiskelemaan Sibelius-Akatemiaan – ja pääsin sisään.

Minulle merkityksellistä kansanmusiikin opinnoissa on ollut vapaus etsiä omaa taiteilijuuttani. Kansanmusiikkiin olennaisena osana kuuluva improvisaatio ja arvossa pidettävä jokaisen oma tyyli on tähän kannustanut. Olen saanut ja joutunut etsimään, mikä sopii minulle ja mikä minua kiehtoo. Kansanmusiikki on tarjonnut mielenkiintoisia mielikuvamatkoja historiaan ja soitteisiin arkistonauhoilla, mutta samalla auttanut ymmärtämään, kuka itse olen. Äärettömän hienoa ja tärkeää on itselleni ollut myös se, kuinka läsnä kehollisuus ja tanssin yhteys kansanmusiikin opinnoissa on. On sallittua ja jopa suotavaa käyttää kehoaan eikä rajoittua pelkästään soittajaksi.

Vaikka olen oppinut valtavasti kansanmusiikin opinnoissa, ei minulle ole vielä selvää, mitä tulevaisuudeltani haluan. Taiteiden välimaastossa liikkuminen eli monitaiteisuus tuntuu omalta. Pidän niin pelimannimusiikista kuin ns. vanhemmastakin perinteestä ja oman musiikin tekeminen kiinnostaa myös. Monia suuntia on siis tarjolla.

Haluaisin tässä tekstissä antaa joitain konkreettisia lähteitä kansanmusiikkiin tutustumiseen niille, joista tuntuu, ettei ole ihan varma mistä aloittaisi. Muun muassa Etno.netistä löytyvä Musiikin muisti -sarja on hyvä tietopaketti kansanmusiikin eri lajeista (https://etno.net/musiikin-muisti). Sivustoa kannattaa toki tarkastella kriittisesti tässä ajassa. Sivustolla ei esimerkiksi puhuta kulttuurisesta appropriaatiosta, mikä liittyy kansanmusiikkiin erityisesti puhuttaessa vähemmistöjen, kuten saamelaisten tai romanien, musiikista. Kansanmusiikkiyhtyeitä ja -artisteja, joita voin suositella kuunneltavaksi, on esimerkiksi JPP, Väsen, Pauliina Syrjälä ja Suistamon sähkö.

Kansanmusiikin ammattiopinnot kehittävät eritoten avoimuutta taiteilijana. Uskon, että kansanmusiikista voi ammentaa hyvin monenlaiset soittajat hyvin erilaisilla taustoilla. Kansanmusiikkia lähestytään usein korvakuulolta ja oma tyyli saa kuulua. Haluaisin rohkaista tutustumaan kansanmusiikkiin ja harkitsemaan kansanmusiikin ammattiopintoihin hakeutumista, saatat innostua!

Teksti: Tuike Suomalainen
Kuva: Alisa Tuominen

Pärrä

Pärrä on Kansanmusiikin aineryhmän blogi.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia