← Takaisin blogiin

TOTUUS TAITEESTA, VIHDOINKIN SAATAVILLA

Oli aika, jolloin vastaus taiteen olemukseen löytyi Karl Marxin kirjoituksista. Tänä päivänä sen vastauksen etsiminen on hitusen vaikeampaa. Ei niin, että Marxin mietteet taiteesta olisivat muuttuneet. Rakenteet, jotka niitä kannattelivat vain ovat kadonneet.

”Kannattaako aloittaa kirja sanoilla sosialistinen realismi?” Noilla sanoilla aloitin kirjoittamaan kirjaa Covid-keväänä 2020. Töistä etääntyneenä oli aikaa pohtia tällaistakin ja kokeilla mitä syntyy, kun ei ole suunnitelmaa. Tahdoin suoda sijaa improvisoinnille.

Improvisoitu tutkimus ja improvisoitu kirja eivät ole yleisiä ilmaisuja, joten antakaas kun selitän. Ajatuksena oli yksinkertaisesti aloittaa ensimmäisestä lauseesta ja sitten jatkaa, ikään kuin nostamatta kynää paperista. Rakenne ja muoto saisivat syntyä vapaasti, tutkimusaihe versoa sitä mitä parhaaksi näkee.

Eihän se aivan näin mennyt. Kokonaisen kirjan kirjoittaminen on askelta mutkikkaampi prosessi kuin yksittäinen improvisaatio musiikin tai tanssin keinoin. 150 sivua, lähes 300 alaviitettä, reilut 130 lähdetekstiä ja tutkimusta – miten siinä voi olla nostamatta kynää paperista, palaamatta johonkin jo edellä tehtyyn? Ei mitenkään. Ja kuitenkin voi yrittää. Päätin myös hyväksyä sattumat – senkin, että taittovaiheessa liuskan verran tekstiä oli vahingossa pudonnut pois.

Improvisoitu kirjoittaminen ei ole samanlainen notkea ja reaktiivinen laji kuin improvisointi musiikin, tanssin tai teatterin keinoin. Nythän ei ole kyse mistään tajunnanvirrasta, vaan tutkimuksesta, joka pohjaa historiallisten lähteiden käyttöön. Niiden luokse päästäkseni pengoin sähköisiä tietokantoja uutterammin, etäällä kaikesta. Ei se tietenkään kirjastotyötä voita, mutta mahdollisti improvisoidun eteenpäin kulkemisen.

Minä, marxilainen taiteilija. Kävelyretki sinne ja takaisin eli keskustelu muodosta on nyt valmis. Kysymys Marxista, taiteesta ja sosialistisesta realismista saa siinä yhdenlaisen tulkinnan, toivoakseni uudenlaisen. Hei sinä siellä! Ota, lue ja hämmästy.

KuT Jyrki Siukonen toimii vierailevana tutkijana Taideyliopiston CfAR tutkimuskeskuksessa.

Kuva: Yksityiskohta V. Satškovin julisteesta ”Leninille uskolliset”, 1961.

Minä, marxilainen taiteilija. Kävelyretki sinne ja takaisin eli keskustelu muodosta. Taideteoreettisia kirjoituksia Kuvataideakatemiasta 14. Taideyliopiston Kuvataideakatemia. 2021.

ISSN 2343-1008
ISBN 978-952-353-417-9 (painettu)
ISBN 978-952-353-418-6 (pdf)

Lue kirja Taju julkaisuarkistossa

Tekstejä taiteista

Monimuotoinen julkaisutoimintamme käsittelee esittävän taiteen, kuvataiteen, musiikin, tutkimuksen ja taiteellisen tutkimuksen kysymyksiä. Tästä blogista voit lukea julkaisutoimintamme kuulumisia. Lisätietoa julkaisujen saatavuudesta löydät Taideyliopiston Julkaisut-sivulta.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia