Uuden hallitusjäsenen valinta käynnissä

22.2.2023 5 Tykkää 0 kommenttia

Tänä keväänä valitsemme yhden uuden yliopistoyhteisön ulkopuolisen jäsenen kautensa vuoden 2023 lopussa päättävän Astrid Thorsin tilalle. Tehtävä on kiinnostava, vastuullinen ja vaikea.

Hallituksen yliopistoyhteisön ulkopuoliset jäsenet ja heidän valintansa ovat kiinnostaneet ja aiheuttaneet keskustelua vuonna 2010 voimaan tulleen uuden yliopistolain aikana. On pohdittu paljon sitä, millaisia vaikutuksia sillä on, että yliopistojen hallituksilla vaikuttavat ulkopuoliset jäsenet. Muun muassa akatemiatutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta on tutkinut asiaa. Kuuselan tutkimuksen mukaan ”yliopistot ovat toivottaneet tervetulleiksi suuryritysten johtajat ja johtavat poliitikot”. Kuuselan tutkimuksen mukaan yliopistolain uudistuksen jälkeen vuosina 2010–2020 ulkopuolisista hallitusjäsenistä 39 prosenttia tuli elinkeinoelämästä, kun julkista ja poliittista valtaa edusti noin 21 prosenttia. Kulttuurin tai taiteen kentältä tuli vain 6 prosenttia ja järjestösektorilta 4 prosenttia hallitusjäsenistä. Loput edustivat tiedeyhteisöä, etenkin sen professorikuntaa. (Kuusela 2021)

Yliopistokollegiossa emme voi ohittaa tätä keskustelua hallitusvalintoja tehdessämme. Päinvastoin meidän tulee kuunnella sitä kritiikkiä, mitä uuden yliopistolain myötä hallitusten kokoonpanoista on esitetty ja mahdollistaa se hyöty, mitä yliopistolailla on haluttu mahdollistaa. Erilaisten sidosryhmien osallistamisella hallitustyöhön on tavoiteltu muun muassa yliopistojen vahvempia yhteiskuntasuhteita. Yliopistokollegiona meillä on vastuu siitä, että hallitusvalintamme ovat perusteltuja, ja tuovat esiin yliopistomme ja sen yhteisön arvoja.

Tänä keväänä valitsemme yhden uuden yliopistoyhteisön ulkopuolisen jäsenen kautensa vuoden 2023 lopussa päättävän Astrid Thorsin tilalle. Tehtävä on kiinnostava, vastuullinen ja vaikea.

Kävimme kollegiossa keskustelua tulevan hallituksen jäseneltä tarvittavista osaamisalueista tammikuun kokouksessamme. Pohdimme hallituksen nykyisten ulkopuolisten jäsenten osaamisalueita kokonaisuutena ja sitä, mitä osa-alueita haluaisimme hallituksessa vahvistaa. Lähtökohtaisesti kaikilla yliopistoyhteisön ulkopuolelta valittavilla jäsenillä tulee olla ymmärrystä yliopistoista sekä osaamista hallitustyöskentelystä ja taloudesta. Sen lisäksi heillä tulisi olla sellaista osaamista, joka tuo yliopiston johtamiseen lisäarvoa ulkopuolelta. Kirjasimme keskustelusta listan, jossa korostuivat hallitusosaaminen ja hyvä hallitustapa, yhteiskuntasuhteet ja talousosaaminen (erityisesti se, miten talous ja valtarakenteet toimivat yhteiskunnassa). Tiivistäen, päädyimme siihen, että etsimme henkilöä, jolla on hyvät suhteet rahaan ja valtaan.

Hetkinen – kuulostaako edellä listattu Kuuselan tutkimuksen suuryritysten johtajilta tai johtavilta poliitikoilta? Mahdollisesti! Taideyliopiston hallituksen ulkopuolisissa jäsenissä on tällä hetkellä edustettuina taidekenttä, tiedeyhteisö ja aluekehittäminen, joten rahalle ja vallalle on osaamismuotona tunnistettua tilaa ja tarvetta tässä kokonaisuudessa. Tämän ei tule tietenkään olla mitä tahansa teemaan liittyvää, vaan sen tulee linkittyä Taideyliopistoon ja tukea sen johtamista. Tuleva hallituksen jäsen voisi löytyä esimerkiksi Taideyliopistolle elintärkeältä säätiökentältä.

Koostamme helmikuun aikana kollegiossa ehdokaslistaa ja jatkamme pohjalta keskusteluita valittavasta henkilöstä. Tavoitteena on, että valitsemme 1.1.2024 kautensa aloittavan jäsenen kokouksessamme 6.6.

Kirjoittaja: Alina Savolainen

Savolainen on Teatterikorkeakoulun suunnittelupäällikkö, yliopistokollegion varapuheenjohtaja ja kollegion hallituksen valintatyöryhmän puheenjohtaja.

Viittaukset:
Kuusela, Hanna (2021), Autonomiasta eliittiverkostoihin, kolmikannasta hierarkioihin: suomalaisyliopistojen hallitusten ulkopuoliset jäsenet vuosina 2010–2020.
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202112169284