← Takaisin blogiin
!

Blogi on arkistoitu eikä sitä enää päivitetä.

Värikkäät rakennusvaiheet

Rakennusvaiheet etenivät rivakasti pienistä vastoinkäymisistä huolimatta.

Conservatory building in the construction phase. In front of the house, the scaffolding that broke off in a strong wind and crashed on the street on 4 January 1931.

”Stormen rev ned byggnadsställningarna.”
Hufvudstadsbladet 6.1.1931

Talon rakentaminen alkoi louhintatöillä kesällä 1929, vaikka lopulliset rakennuspiirustuksetkaan eivät vielä olleet valmiit. Samaan aikaan säätiön hallitus teki töitä rahoituksen saamiseksi. Saaduista 16 tarjouksesta konservatoriotalon rakentamiseksi päätettiin urakoitsijaksi ottaa Rakennustoimisto Rakentaja Oy.

Harjannostajaisia vietettiin lokakuun 18. päivänä 1930. ”Konservatorion kurkihirsi on nyt paikallaan” uutisoi Uusi Suomi seuraavana päivänä. ”Poliittisten pyörremyrskyjemme hetkellä sattui eilen muuan merkittävä tapahtuma, ’harmonian temppelin’ kurkihirren nostajaisjuhla, lähemmin sanoen Helsingin Konservatorion edistyvän valmistumisen ilojuhla, teen ja kahvin juonti eduskuntatalon läheisimmässä naapurissa, betonilta paistavien välikattojen suojassa, koristelemattomien tiiliseinien rajoittamassa ravintolassa, jossa huonekaluina toistaiseksi oli vain rakennustelineitä ja niiden keskellä herkuilla ja kukilla koristettu pöytä.”

Juhlapäivänä uutisrakennusta esiteltiin ensin Helsingin Konservatorion oppilaille professori Melartinin johdolla. Tilaisuuteen oli saapunut tervehdyskäynnille myös Suomen Valkoisen Kaartin soittokunta. Tämän jälkeen tarjottiin rakennuksen työläisille virvokkeita, ja klo 16 oli säätiön hallitus kutsunut ”n. 150 Konservatoriota lähellä olevaa henkilöä teekutsuille uutisrakennukselle ja tutustumaan siihen.” Tuolloin oli voimassa kieltolaki, joten juhlatilaisuuksissa oli lähinnä kahvi- ja teetarjoiluja.

Konservatoriotalo rakennusvaiheessa. Talon edessä näkyvät rakennustelineet, jotka irtosivat kovassa tuulessa ja romahtivat kadulle 4. tammikuuta 1931. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut onnettomuudessa. Ikkunoissa näkyy kuivauskamiinoiden hormeja. Museoviraston kuvakokoelmat.
Lähikuva romahtaneista rakennustelineistä. Miehet valkoisissa housuissaan ovat viereisessä talossa sijainneen Arkadian taide- ja kehysliikkeen omistajat Väinö Linnonen oikealla ja Einari Soinila hänen vieressään. Etualalla olevat lapset ovat Linnosen lapset Pirkko (oik.) ja Pentti. Pirkko Linnonen opiskeli myöhemmin Sibelius-Akatemiassa laulua ja pianonsoittoa. Pirkko Linnonen-Miettisen kotialbumi.

Tammikuun 4. päivänä 1931 rakennustelineet romahtavat koko talon korkeudelta Pohjoisen Rautatiekadun puolelta kovan tuulenpuuskan takia. Onni onnettomuudessa oli se, että telineillä ei ollut ketään töissä ja ainoa kadulla kävellyt henkilökin pääsi alta pois ajoissa. Henkilövahinkoja ei siis tapahtunut.

Vain pari päivää tämän jälkeen rakennuksella oli myös tulipalon alku. Tuli oli päässyt illalla leviämään kuivauskamiinasta rakennusjätteisiin. Tuli ei kuitenkaan ennättänyt tuottaa mitään vahinkoa, sillä ”palokunta sammutti sen kädenkäänteessä hiilihapporuiskullaan”.

Maaliskuussa 1931 naapurin asuintalon johtokunta lähestyi Konservatorion Säätiötä savuhaittojen takia. Naapuritalon asukkaat valittuivat uuden talon savujen kulkeutuvan heille ja aiheuttavan haittaa. Ongelma poistui konservatoriotalon savupiippuja korottamalla.

Konservatoriotalo 16. huhtikuuta 1931. Romahtaneet rakennustelineet on kasattu uudestaan ja työt jatkuvat pääsisäänkäynnin yläpuolella.
Konservatoriotalo 16. huhtikuuta 1931. Romahtaneet rakennustelineet on kasattu uudestaan ja työt jatkuvat pääsisäänkäynnin yläpuolella. Museoviraston kuvakokoelmat. Kuvaaja Aarne Pietinen.

Menneisyyden muistia tulevaisuutta varten

Tässä blogissa Riku Hämäläinen kirjoittaa Taideyliopiston muistitietohankkeen vaiheista. Hankkeen tarkoituksena on kerätä entisten ja nykyisten opettajien, oppilaiden ja muun henkilökunnan muisteluita taideopetuksen historiasta, arjesta, toiminnasta, sattumuksista, jne. tulevaisuuden tutkimuksia varten. Filosofian tohtori, dosentti Riku Hämäläinen toimii Historiafoorumin yliopistotutkijana. Hän johtaa muistitietohanketta, johon kuuluu niin uuden aineiston kerääminen kuin jo olemassa olevan arkistomateriaalin saatavuuden parantaminen.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia