Viikon alumni Anu Komsi: Jokainen hetki on huippuhetki

5.6.2020 0 Tykkää 0 kommenttia

Sopraano Anu Komsi kannustaa opiskelijoita verkostoitumaan ja asennoitumaan jatkuvaan kehittymiseen.

Teksti: Sofia Buono

Mieleenpainuvin muistosi opiskeluajalta

Tutkinnot, diplomi, ensikonsertti.  Tutkinnot muistan hyvin, samoin Tapani Länsiön ja Veijo Murtomäen historiantunnit – niillä tunneilla jopa kävin. Olin opiskelijana eräänlainen outcast -tapaus. Sain merkinnät (opintopisteet) koulun ulkopuolella tehdyistä produktioista, sillä niitä oli niin paljon, ja asetin ne aina opiskelun edelle. Jos jokin Akatemialla tehty mieleenpainuva produktio täytyy mainita, niin sanoisin Weisse Rose, Udo Zimmermannin teos. Se oli minulle vaikuttava kokemus: rooli isossa produktiossa. Weisse Rose oli Suomen ensiesitys, ja se tehtiin täyden orkesterin kanssa. Ohjaajamme oli Saksasta, enkä minä vielä tuolloin puhunut saksaa sujuvasti, mutta aloin sen jälkeen opiskella. Päätin kokemukseni myötä hakeutua mahdollisimman nopeasti saksankieliseen taloon. Se työtapa teki vaikutuksen.

Mitä opintoihisi liittyviä valintoja olisit ehkä jälkikäteen ajateltuasi tehnyt toisin?

En uskoisi, että olisin tehnyt mitään toisin. Ehkä opiskellut saksaa ja italiaa enemmän, ne kun kuitenkin ovat ne laulun pääkielet. Muuta en kadu, keskityin täysillä laulunopiskeluun, ja kävin tunneilla jatkuvasti. Repertuaariani kasvatin Avantin kanssa tehtyjen konserttien myötä. Minusta koulun olisi hyvä antaa opiskelijoille tilaa asettaa konsertit ja muut työmahdollisuudet opintojen edelle. Verkostoituminen on niin merkittävässä asemassa tällä kentällä, eikä niitä suhteita pelkästään Akatemian sisällä saa.

Minkälaisia töitä teit opintojen aikana ja miten ne vaikuttivat urakehitykseesi?

Tein enemmän töitä kuin suoritin opintoja, siksi minulla jäi muutama tenttikin tekemättä. Tulin suorittamaan maisteriopintoni loppuun jo aloitettuani urani solistina. Valitsin aina keikat ennen opintoja. Opiskelijalle pitäisi kyllä sallia välivuosien pitäminen, varsinkin naislaulajien pitäisi päästä töihin niin pian kuin suinkin. Hyvä opettaja opettaa oppilaansa itsenäiseksi.

Tähänastisen urasi huippuhetki?

Toissaviikolla, nyt… Joka hetki on se huippuhetki, ja siihen on tähdättävä. Asenne on oltava se, että jokainen konsertti ja esiintyminen on mahdollisuus tehdä paremmin. Koska et voi tietää, kuka yleisössä istuu, ja se joku saattaa olla ratkaiseva henkilö urasi näkökulmasta.

Miten olet kehittänyt itseäsi valmistumisen jälkeen?

Kehittyminen ei pääty koskaan, niin siihen on asennoiduttava. Vaikka tulkinta luonnollisesti kypsyy iän myötä, pitäisi äänenkin. Omaan ääneensä on iän ja muiden myötä osattava taipua uudella tavalla. Tunnen jonkinasteista hengenheimolaisuutta Cecilia Bartolin kanssa. Hän on edelleen niin kunnianhimoinen äänensä suhteen, jopa 30-vuotisen urankin jälkeen.

Millaisia taitoja opiskelijan olisi hyvä hankkia?

Ooppera on kuningaslaji, sillä siihen liittyy kaikki. On osattava olla itsensä administraattori, on osattava kieliä… Vähintään nuo neljä pääkieltä, saksa, italia, englanti ja ranska. Toinen neuvo, jonka annan opiskelijalle, on googlamisen opettelu osana ammattia. Täytyy olla tiedonhankintataitoinen.

Mitä haluat sanoa tällä hetkellä Sibelius-Akatemialla opiskelevalle?

Äkkiä ulos sieltä.

Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.
Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumnitoiminnasta

Ohjelmassa mukana olevat aktorit ovat kirjoittaneet omista mentoreistaan uraan liittyviä tarinoita, joita saamme lukea kevään aikana perjantaisin Taideyliopiston alumniblogissa.