← Takaisin blogiin

Viikon mentori Jussi Tuurna: Rakkaudesta musiikkiin ja teatteriin

Jussi Tuurna on musiikkiteatteriin keskittynyt säveltäjä, sovittaja ja pianisti. Hänet tunnetaan erityisesti sävellyksistään Kansallisteatterin teoksiin HOMO!, Slava! Kunnia sekä Musta Saara. Tuurna on myös työskennellyt musiikin lehtorina Teatterikorkeakoulussa.

Jussi Tuurna istuu tuolilla teatterilavalla. Hän katsoo oikealle ja hymyilee. Hän istuu tuolissa väärinpäin, eli nojaa käsillään selkänojaan.

Teksti: Tuuli Kainulainen

Rakkaudesta musiikkiin ja teatteriin

Musiikki ja teatteri ovat yhdistyneet Tuurnan ammatissa ja elämässä luontevasti, sillä ne molemmat ovat kulkeneet rinnakkain kiinnostuksen kohteina lapsesta asti. ”Sekä musiikin että teatterin äärellä olen kokenut herättäviä hetkiä: tämän asian kanssa haluan olla tekemisissä.” Opiskellessaan teatterin ja draaman tutkimusta Tampereen yliopistossa hän pääsi kokeilemaan musiikin ja teatterin yhdistämistä Tampereen Ylioppilasteatterissa ja ymmärsi viihtyvänsä teatterisäveltäjän ja -muusikon positiossa. Silloin syntyi myös oivallus siitä, että musiikkia täytyy päästä opiskelemaan lisää, joten Tuurna hakeutui Sibelius-Akatemiaan musiikkikasvatuksen opintoihin. Tuurna kertoo olevansa tyytyväinen Sibelius-Akatemiasta saamiinsa oppeihin, jotka olivat välttämättömiä tulevan ammatin kannalta. Monipuolisten opintojen lisäksi urapolun kannalta ratkaisevaa on ollut päästä työskentelemään ammattiteattereihin.

Esityksiä merkityksellisistä aiheista

Tuurnalle merkityksellistä on päästä tekemään esityksiä tärkeiltä tuntuvista aiheista. ”Antoisinta on, kun saa käsitellä vaikkapa eettisiä kysymyksiä taiteen keinoin, olla tekemässä yhteistä taideteosta.” On myös arvokasta saada työtovereiksi sellaisia ihmisiä, joiden kanssa yhteistyö sujuu. Teatterityössä parhaimmillaan ”kaikki on enemmän kuin osiensa summa”. Vaativinta työssä on jatkuva itsensä haastaminen, uusien ajattelutapojen ja näkökulmien etsiminen.

Mitä löytyy aitojen ulkopuolelta?

Muusikon taitojen lisäksi Tuurna pitää ammatissaan tärkeänä avoimuutta sekä valmiutta ymmärtää monitaiteellisia ilmaisukeinoja. Myös pedagoginen osaaminen on oleellista. Teatterissa työskentely vaatii vuorovaikutustaitoja ja kykyä ymmärtää erilaisten ihmisten lähestymistapoja.

Teatterisäveltäjän ja -muusikon ammattiin ei ole suoranaista tutkintoa. Tuurnan mielestä oma suuntautumisvaihtoehto olisi tarpeellinen, ja hän toivoo Taideyliopiston kehittävän lisää uusia mahdollisuuksia erilaisiin opintopolkuihin.

Sibelius-Akatemian opiskelijoita Tuurna kannustaa avarakatseisuuteen ja uteliaisuuteen. Mitä löytyy aitojen ulkopuolelta, itselle vieraista musiikkityyleistä tai taiteenlajeista? Voisiko raja-aitoja kyseenalaistaa? Musiikillisen sivistymisen ohella on tärkeää poistua omasta taidekuplasta ja kiinnittää huomio myös yhteiskunnallisiin asioihin.

Tuuli Kainulainen hymyilee selfiessä kesäauringossa.
Kuvassa: Tuuli Kainulainen

Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.
Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumnitoiminnasta

Ohjelmassa mukana olevat aktorit ovat kirjoittaneet omista mentoreistaan uraan liittyviä tarinoita, joita saamme lukea kevään aikana perjantaisin Taideyliopiston alumniblogissa.

Taideyliopiston alumniblogi

Alumnimme ovat äänessä tässä blogissa ja tuovat uusia tuulahduksia taiteen työkentiltä.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia