Viikon mentori Siljamari Heikinheimo: paras tae työllistymiselle on luova ajattelun kehittäminen jo opiskeluaikana

23.4.2021 1 Tykkää 0 kommenttia Riikka Hänninen

Siljamari Heikinheimo on suomalainen viulisti ja oopperaohjaaja.

Teksti: Enna Puhakka

Heikinheimo valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2011 opiskeltuaan Edsbergin musiikki-instituutissa Ruotsissa, sekä Sibelius-Akatemiassa. Hän on työskennellyt monissa orkestereissa Suomessa, Norjassa ja Tanskassa, ja on myös tuttu kasvo monilla kamarimusiikkifestivaaleilla. Tällä hetkellä hän kouluttaa itseään oopperaohjaajaksi, toimii monipuolisesti viulistina, työskentelee Turun AMK:n Taideakatemiassa viulunsoiton lehtorina, ja aloittaa Rauma Festivon taiteellisena johtajana kesällä 2021.

Individualisti yhteisössä

Heikinheimo saii Radion sinfoniaorkesterista paikan vuonna 2011 ja toimi orkesterin jäsenenä vuoteen 2016 asti. Työskentely orkesterin jäsenenä tuntui erilaiselta kuin aiempi työskentely sijaisena – paikka yhteisössä tuntui koesoiton kautta ansaitulta. Silti alkuvuosina mukana kulkivat epävarmuus omasta soitosta ja joukkoon sopimisesta. ”Nuorempi minä sai rohkaisua siitä, että he olivat valinneet minut, ja molemmat katsomme miten tämä menee.” Kokemus toi mukanaan sosiaalista varmuutta, repertuaarin tuntemista, sekä soittoon tervettä rutiinia ja kurinalaisuutta. Näitä asioita Heikinheimo pitääkin parhaina oppeinaan RSO:n vuosilta. Myös rytmin löytyminen oman harjoittelun, orkesterityön ja omien projektien välillä ottaa oman aikansa. ”Olen iloinen siitä, että olin opettajalla (Petri Aarnio), joka antoi valmiudet ja realistiset käsitykset siitä, mitä orkesterityö vaatii, sekä työkaluja soiton kehittämiseen oikeaan suuntaan.”

Orkesterityön yksi suuri haaste Heikinheimon mielestä on individualisteiksi kouluttautuneiden muusikoiden mukautuminen toimivaksi yhteisöksi. Soitossa ja sosiaalisuudessa balanssoidaan jatkuvasti joukkoon sulautumisen ja siitä erottumisen kanssa. Tähän liittyvät myös työhyvinvointiin liittyvät yksilön vaikutusmahdollisuudet, jotka vaihtelevat orkesterista ja soittajan roolista riippuen. Monipuolisuuteen pyrkivä Heikinheimo ei koskaan ajatellut työskentelevänsä yhdessä orkesterissa koko työuraansa.

”Tunnistin oman levottoman ja uutta etsivän luonteeni, sekä halun mennä eteenpäin.”

Ruoki luovuutta

Heikinheimo on ollut uransa aikana usein tilanteessa, jossa on pitänyt tehdä valintoja. Jotkut niistä ovat olleet sellaisia, että on pitänyt katsoa pidemmälle ja malttaa hetki ennen uuteen ryhtymistä. Luovuuden ruokkiminen kuitenkin kantaa ammattielämässä. ”Minulle luova ajattelu on uteliaisuutta, tiedon

hankkimista ja avoimuutta ympäristöä kohtaan sekä omien sisäisten impulssien kuuntelua.”

Heikinheimo on työskennellyt freelancerina pitkiä jaksoja, joihin on liittynyt ammatillista epävarmuutta. Monipuolinen suuntautuminen ammatillisesti auttaa kuitenkin elämään epävarmuudessa, ja Heikinheimolle freelancerina toimimisen vapaus on tarkoittanut sitä, että kaikki on mahdollista. Työtunteja instrumentin parissa ei voi kiertää, mutta pelkkä harjoittelu ei ole enää tae työllistymiselle. Musiikista oppii myös muuta tekemällä, ja kiinnostunut saa olla muistakin aloista. Jos Heikinheimo voisi jotain tehdä opiskeluaikanaan toisin, hän olisi aktiivisempi muiden taidealojen suuntaan, sillä Taideyliopistossa on helppo verkostoitua jos sen ottaa asiakseen. ”Tämä aika, kun kulttuurielämässä ei tapahdu kovin paljon, on loistava mahdollisuus tutkia, ja tyydyttää tiedonjanoa. Paras tae työllistymiselle on luovan ajattelun kehittäminen jo opiskeluaikana.”

Kirjoittaja on Sibelius-Akatemian opiskelija ja mukana alumnimentorointiohjelmassa.
Lisätietoja Sibelius-Akatemian alumnitoiminnasta

Ohjelmassa mukana olevat aktorit ovat kirjoittaneet omista mentoreistaan uraan liittyviä tarinoita, joita saamme lukea kevään aikana perjantaisin Taideyliopiston alumniblogissa.