← Takaisin blogiin

Kuka on esittävien taiteiden kasvatuksen tai koulutuksen alan toimija?

Tässä blogissa visiohankkeen projektipäällikkö avaa esittävien taiteiden kasvatuksen, koulutuksen ja pedagogiikan alan laajaa kenttää teatterin, tanssin, sirkuksen ja performanssitaiteen aloilla.

Esittävien taiteiden koulutuksen visio 2030 -hankkeessa taidekasvatuksen, taidekoulutuksen ja taidepedagogiikan alan toimijat määritellään laajasti. He voivat työskennellä tai opiskella formaalin, nonformaalin tai informaalin koulutuksen sektoreilla, muulla sektorilla, kuten sotehy-sektorilla, rikosseuraamuslaitoksissa, maahanmuuton tai seurakuntatyön parissa, tutkimuksen, taidehallinnon, taiteen rahoitusorganisaatioissa, etu- tai edunvalvontajärjestöissä. Alan toimijoiden opinnot, työn- tai tehtäväkuva koostuvat kokonaan tai osittain taidekasvatuksesta, -koulutuksesta tai -pedagogiikasta. 

Esittävän taiteen kasvatus- ja koulutustoimintaa tapahtuu hyvin eri tavoin. Kun yhdet toimivat paikallisesti vapaaehtoisten voimin, toisilla on vakiintuneet resurssit ja koko maan kattavat verkostot. Ydintehtävät ja taiteen rooli ja tavoitteet ovat erilaisia. Tässä on joitain esimerkkejä toimijoista, mutta listaus ei ole kaikenkattava: 

  • Päiväkodit antavat taiteen varhaiskasvatusta. 
  • Peruskoulun opetussuunnitelmassa teatterin/draaman menetelmät ovat osa opetusta ja osassa peruskouluja hyödynnetään esimerkiksi taidelaitosten yleisötyön palveluita kaupungin tai kunnan kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti. 
  • Joissakin yläkouluissa voi opiskella tanssia, teatteria ja sirkusta valinnaisenaineena. 
  • Monissa lukioissa voi suorittaa lukiodiplomin teatterissa, tanssissa ja mediassa.
  • Taiteen perusopetuksen oppilaitokset antavat opetussuunnitelman mukaista opetusta teatterissa, tanssissa ja sirkuksessa. Performanssitaiteen sisältöjä voi lukeutua mediataiteen taiteen perusopetussuunnitelmaan. 
  • Kansalais- ja työväenopistot, lastenkulttuurikeskukset, kesäyliopistot, avoimet yliopistot, avoimet ammattikorkeakoulut, järjestöt, liitot, yhdistykset, yritykset, taideinstituutiot, museot, nuorisotoimi ja itsenäiset taiteen harjoittajat järjestävät monipuolisesti erilaisia kursseja ja taidetoimintaa. 
  • Kansanopistojen linjat, ammattioppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot johdattavat taiteilijan ja taideopettajan ammatteihin sekä tarjoavat täydennys- ja muuntokoulutusta. 
  • Festivaalit, katselmukset, hankkeet ja ohjelmat luovat tilaisuuksia tehdä taidetta, harjoitella esiintymistä ja katsoa esityksiä. 
  • Taide ja taidekasvatus voi olla osa työvoimakoulutusta, kotoutumiskoulutusta, vankiloiden koulutustoimintaa, sote-sektorin toimintaa, nuorisotoimen ja seurakuntien toimintaa, ja kehitysyhteistyötä.
  • Taidetutkimus tuottaa tietoa taidepedagogiikasta ja kehittää alaa eteenpäin. 
  • Taiteen hallinnon ja rahoituksen organisaatiot mahdollistavat taiteen tekemistä, taidekoulutusta ja taidekasvatusta.

Yhdessä nämä keskenään erilaiset toimijat muodostavat teatterin, tanssin, sirkuksen ja performanssitaiteen koulutuksen ja kasvatuksen kansallisen ekosysteemin ja koulutusjärjestelmän, jota oheinen taulukko pyrkii kuvaamaan. 

Esittävien taiteiden kasvatuksen ja koulutuksen järjestelmä

Esittävien taiteiden koulutusjärjestelmää kuvaava taulukko on luotu työkaluksi tuomaan kehystä ja järjestystä ajatuksillemme koulutusjärjestelmän käsittelemiseksi. Luokittelut ja kategoriat ovat välttämättömiä, jotta tiedämme mistä keskustelemme ja että osaamme toimia. Niiden avulla pystymme erittelemään ja välttymään liialliselta yleistämiseltä. Taulukkomuotoinen kasvatus- ja koulutusorganisaatioiden esittämistapa saattaa synnyttää tulkinnan, että esittävien taiteiden kasvatuksen ja koulutuksen organisaatiot toimivat – tai niiden halutaankin toimivan – omissa siiloissaan ja siististi hierarkkisessa suhteessa toisiinsa nähden. Taulukko ei pyri (eikä se onnistuisikaan) kuvaamaan eri toimijoiden välisiä keskinäisriippuvuuksia ja vuorovaikutussuhteita, vaikka esittävien taiteiden koulutusjärjestelmän sisällä toimijat asettuvat nimenomaan erilaisiin (vuoro-)vaikutussuhteisiin toisiinsa nähden.  

Taulukko ei ole kiveen kaiverrettu ja se on jo tarkentunut visiohankkeen aikana vastaamaan paremmin todellisuutta. Taulukko kuvaa kuitenkin vain kokonaiskuvaa. Se on kliininen eikä kerro mitään esimerkiksi koulutuksen järjestäjien tai opetuksen määristä. Siten se kuvaa sekä tämänhetkistä koulutusjärjestelmää että sen potentiaalia.  Taulukon avulla voimme aloittaa keskustelun, mistä ja keistä kaikista puhumme, kun puhumme esittävien taiteiden kasvatuksen ja koulutuksen järjestelmästä. 

Visiohankkeen tilaisuudet ovat avoimia teille kaikille! Toivon, että tilaisuudet kokoavat kentän toimijat vireäksi dialogin ja yhteistyön verkostoksi ylittäen organisaatioiden ja taiteenlajien rajat. Näkökulmien ristipölytys on tärkeää. 

Esittävien taiteiden koulutuksen visio 2030 -hankkeen seuraava tilaisuus järjestetään 26.4. seitsemällä eri paikkakunnalla ympäri Suomen lähitoteutuksena. Lue lisää ja ilmoittaudu osallistujaksi 19.4. mennessä. 

Käynnissä on myös kysely kentän järjestäytymistarpeista. Kerro näkemyksistäsi vastaamalla kyselyyn 14.4. mennessä.  

Tulevaisuuspohdintoja esittävien taiteiden koulutuksesta

Blogissa pohditaan taidekoulutuksen tulevaisuutta asiantuntijapuheenvuorojen kautta sekä seurataan Esittävien taiteiden koulutuksen visiotyö 2030 -hankkeen etenemistä.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia