Yhdessä kirjatut ekologiset päämäärät antavat suuntaa arjelle

1.6.2022 0 Tykkää 0 kommenttia Karoliina Pirkkanen

Työtä kestävän opiskeluympäristön puolesta voidaan tehdä kaikissa akateemisissa yksiköissä. Se voi pohjautua ympärillä oleviin laajoihin yhteyksiin ja muuttua teoiksi arjen käytännöissä, sanoo professori Heidi Partti. Sibelius-Akatemian tohtorikoulu- ja tutkimusyksikkö MuTri julkaisi omat viisi ekologista tavoitettaan 10-vuotisjuhlansa kunniaksi.

Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikiin tohtorikoulu ja tutkimusyksikkö MuTrissa käynnistettiin syksyllä 2021 ekologista kestävyyttä koskeva sisäinen keskustelu, jonka konkreettisena lopputuloksena syntyivät MuTri 10-vuotisjuhlassa 24.5.2022 julkistetut MuTrin ekologiset tavoitteet. Tavoitteiden muodostamiseen johtavan työskentelyn avuksi kutsuttiin musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti. Alla oleva teksti on Partin ekologisten tavoitteiden julkistamisen yhteydessä pitämän puheen suomennos.

Miksi tarvitsemme ekologisia tavoitteita

Maailma on täynnä mahdollisuuksia niin toivolle, ilolle ja onnistumisille kuin myös ahdistukselle, lannistumiselle ja suoranaiselle epätoivolle. Yliopistoilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että toivo voittaa kyynisyyden ja että huominen on parempi kuin menneisyys tai tämä päivä. Tehtävämme ei rajoitu vain tietojen ja taitojen opettamiseen. Yliopistojen on sitouduttava toimintaan, jolla turvataan kestävät elinolot tuleville sukupolville kasvattamalla “opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa”, kuten Yliopistolaki (558/2009) meitä velvoittaa. Siinäpä varsin haastava tehtävä meille epävarmuuden, geopoliittisen myllerryksen ja globaalien ekosysteemien romahduksen partaalla vaappuvassa maailmassa!

MuTri tohtorikoulun ja tutkimusyksikön ekologisten tavoitteiden prosessissa on ennen kaikkea kyse yrityksestä käynnistää yhteinen keskustelu arvoista ja etiikasta. Tässä keskustelussa ei ole kyse vain identiteetistä – siis siitä, keitä me mutrilaiset olemme, vaan aivan erityisesti siitä, miten me olemme maailmassa. Kuinka halukkaita ja kykeneviä olemme kohtaamaan ja ratkomaan globaaleja kysymyksiä omassa, lokaalissa ympäristössämme? Millä tavoin voisimme vahvistaa kykyämme visioida vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä?

Kuinka ekologiset tavoitteet muodostuivat

MuTrin ekologiset tavoitteet sekä niiden muodostamiseen johtaneet keskustelut liittyvät laajempiin kansainvälisiin ja kansallisiin ponnisteluihin kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Suomi on yhtenä EU-maana asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali ja fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi yhteiskunnan kaikkien sektoreiden (mukaan lukien koulutus ja kulttuuri) on kannettava oma vastuunsa. Yliopistojen osalta merkittävä tavoite on hiilineutraalius (nettopäästöjen osalta) vuoteen 2030 mennessä. Meillä on alle kahdeksan vuotta aikaa saavuttaa tämä tavoite!

Taideyliopiston strateginen tavoite 4/6 asettaa ekologisen kestävyyden vahvistamiseen liittyville pyrkimyksille selkeän suunnan. Strategisen tavoitteen mukaan “taide on osa ekologisen kestävyyskriisin ratkaisua”, ja ekologisen ajattelun odotetaan läpäisevän ”koko yliopiston toiminnan” (Taideyliopisto: Strategia 2021-2030). Vuonna 2021 käynnistetty Ekologisen kestävyyden strategiahanke pyrkii projektipäällikkö Teemu Sorsan johdolla edistämään yhteistä työtämme ympäristövaikutusten minimoinnissa, yliopistoyhteisön osaamisen kehittämisessä ja vaikuttavuuden vahvistamisessa. Myös Taideyliopiston Eettiset periaatteet ohjeistavat jokaista taideyliopistolaista edistämään “kestävää kehitystä ja kestävyyskriisin ratkaisemista” (Taideyliopisto: Eettiset periaatteet 2021).

Nämä ohjeistukset ja yliopistossa tehtävä työ tarjosivat perustan MuTrissa käynnistämillemme keskusteluille, joiden aikana jaoimme ajatuksiamme siitä, mitä meille voisi tai pitäisi tarkoittaa se, että olemme osa ekologisen kestävyyskriisin ratkaisua. Kävimme ensimmäisen keskustelun laajalla joukolla syyskuussa 2021. Maaliskuussa 2022 käyty toinen keskustelu käytiin MuTrin johtoryhmän kesken. Oma roolini oli fasilitoida ja tallentaa keskustelut. Sovelsin keräämieni ja pienryhmiltä saamieni keskustelumuistiinpanojen analyysiin laadullista teemoittelua aineiston keskeisten teemojen tunnistamiseksi. Tämän analyysin pohjalta ehdotan MuTrin ekologisiksi tavoitteiksi seuraavia viittä teesiä.

MuTrin ekologiset tavoitteet

1. Tunnustamme kaikkien ihmisten perustavanlaatuisen tasa-arvon sekä yhteenkietoutuneisuuden osana elonkehää. Ponnistelujamme kestävän tulevaisuuden edistämiseksi ohjaa ekososiaalinen ajattelu, joka pyrkii turvaamaan kaiken elämän edellytykset.

Ensimmäinen tavoite korostaa ekososiaalisen yhteenkietoutumisen ymmärtämisen tärkeyttä – eli sellaista ajattelua, jonka ytimessä on ymmärrys siitä, että riippuvuutemme ihmisinä ei rajoitu ainoastaan inhimillisiin yhteisöihin vaan myös ei-inhimillisiin olentoihin, elävään ja elottomaan luontoon.

Kasvihuonepäästöt, ilmaston lämpeneminen ja muut tekijät auttavat ymmärtämään ilmastonmuutosta luonnontieteellisestä näkökulmasta. Ekokriisin perimmäisenä syynä voidaan kuitenkin pitää ihmisen ja muun elonkehän välistä pieleen mennyttä suhdetta. Kuten Sami Keto ja Raisa Foster (2021) sekä useat ympäristöetiikan tutkijat muistuttavat, ympäristöongelmissa on ennen kaikkea kyse suhteiden ongelmista.

Ihmisen ja elonkehän yhteenkietoutumisen ymmärtäminen on näin ollen kaikkien ekologisen pyrkimystemme kulmakivi. Samalla tämän ymmärryksen saavuttaminen saattaa osoittautua myös suurimmaksi haasteeksemme: niin syvälle on antroposentrinen maailmankuva juurtunut ajattelussamme, instituutioissamme sekä tavoissamme harjoittaa tieteitä, taiteita ja pedagogiikkaa.

2. Tunnistamme vastuumme ryhtyä kiireellisiin ja määrätietoisiin toimiin ekologisen kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Pyrimme siksi aktiivisesti minimoimaan tutkimukseen, taiteeseen ja opetukseen liittyvän toiminnan kielteiset ympäristövaikutukset.

Toinen tavoite muistuttaa meitä planeettamme rajallisuudesta. Vaikka kestävyyden eri ulottuvuuksia (sosiaalinen, kulttuurinen, ekologinen, taloudellinen) ei voida käsitellä toisistaan erillisinä, ne voidaan – ja väitän, että olisi nähtävä – hierarkkisina.

Ensisijaisena tavoitteenamme on turvata elämän edellytykset yhden planeetan rajoissa, sillä kaikki muu – terveytemme, taloutemme, hyvinvointimme – on täysin riippuvaista siitä. Kakkostavoite siis kannustaa meitä ryhtymään käytännön toimiin hiilijalanjälkemme pienentämiseksi sekä luonnonvarojen käytön ja muiden kielteisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi työssämme, matkoillamme, tapahtumissamme, hankinnoissamme ja niin edelleen.

3. Korostamme kriittisen tietoisuuden ja ekososiaalisen ajattelun tärkeyttä pyrkimyksissämme edistää kestävää kehitystä. Tarjoamme opiskelijoille ja henkilökunnalle järjestelmällisesti oppimis- ja keskustelumahdollisuuksia ekologisista kysymyksistä ja huolenaiheista.

On yksi asia alentaa rakennusten huonelämpötilaa tai valita lentämiselle vaihtoehtoisia liikkumistapoja, mutta toinen asia omaksua huolenpitoon ja vastuullisuuteen perustuva eettinen asenne. Tämä edellyttää, että kiinnitämme huomiota arvoihin, asenteisiin, ajattelutapoihin ja osaamiseen – ei vain yksilöinä vaan myös yliopistoyhteisönä.

Kolmas tavoite muistuttaa meitä yliopiston vastuusta tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja jaettuun asiantuntemukseen. Olipa kyse sitten uusien kurssien luomisesta tai uusista sisällöistä olemassa olevilla kursseilla, tehtävämme on varmistaa, että sekä MuTrin opiskelijoilla että henkilökunnalla on riittävät valmiudet tehdä vastuullisia valintoja ja työskennellä planetaaristen rajojen puitteissa.

4. Tunnustamme yhteiskunnallisen vastuumme tutkijoina, opettajina ja/tai taiteilijoina. Pyrimme lisäämään ekologista tietoisuutta ja edistämään ekologista ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta tutkimuksen, taiteen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen keinoin.

Ekososiaalisen yhteenkietoutuneisuuden vuoksi ekologiset ongelmat ovat myös sosiaalisia ongelmia. Ekokriisi sekä aiheuttaa että ylläpitää eriarvoisuutta erityisesti globaalin pohjoisen etuoikeutetun eliitin ja globaalin etelän haavoittuvassa asemassa olevien välillä. Toisaalta sosiaaliset ongelmat ovat myös ekologisia ongelmia. Kuten mm. ekofeministit ovat huomauttaneet, kaikki eriarvoisuuden, alistamisen tai sorron ilmenemismuodot – olipa kyse sitten ympäristöön tai ihmiseen kohdistuvasta väkivallasta – kumpuavat sovinistisesta ja dualistisesta ajattelutavasta sekä sortavista vallankäytön muodoista (esim. Pulkki 2021; Vilkka 1993).

Neljäs tavoite muistuttaa meitä siis solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden merkityksestä ja kehottaa meitä – kasvatusfilosofi Gert Biestaa (2017) lainatakseni – tutkimaan, ovatko halumme todella haluamisen arvoisia, paitsi oman elämämme ja hyvinvointimme, myös inhimillisen ja ei-inhimillisen elonyhteisön kannalta.

5. Ymmärrämme inhimillisen kukoistuksen kestävän kehityksen olennaiseksi osaksi. Hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistaminen on osa ekologisen kestävyykriisin ratkaisua.

Viides tavoite muistuttaa meitä inhimillisten voimavarojen rajallisuudesta. Ekologisten tavoitteiden muodostamista pohjustaneissa keskusteluissa nousi usein esiin kysymys tutkijan ja/tai taiteilijan ”ideaalista”. Millaisen narratiivin olemme omaksuneet ja välittäneet eteenpäin? Kestääkö tarinamme kosmopoliitista menestystaiteilijasta/-tutkijasta kriittisen tarkastelun ekokriisin aikakaudella? Löytyykö “huippuosaamiselle” ja “menestykselle” muunlaisia määritelmiä kuin ne, jotka perustuvat jatkuvan kasvun, tehokkuuden ja kilpailun ideologialle? Kuten olemme tänään kuulleet, erityisesti tohtoriopiskelijamme ovat jo haastaneet perinteisen narratiivin ryhtymällä aktiivisesti tutkimaan uusia ja kestävämpiä tapoja olla taiteilija ja tutkija.

Viides tavoite korostaa kriittisen reflektion merkitystä niin henkilökohtaisten kuin yhteisten kertomustemme tarkastelussa ja kehottaa meitä omaksumaan ja edistämään kestävyystietoista elämänorientaatiota (Foster, Salonen & Keto, 2019); sellaista, joka pohjautuu ihmisten ja muiden elämänmuotojen hyvinvoinnin ja turvallisuuden itseisarvon tunnustamiselle ja vaalimiselle.

Miten käytämme ekologisia tavoitteita

Mitä tapahtuu seuraavaksi? Kuinka ekologisia tavoitteita käytetään?

Itse hahmotan ekologiset tavoitteet samalla tavoin kuin tutkimuseettiset ohjeistukset. Ohjeet, tavoitteet ja ohjeistukset ovat eräänlaisia tienviittoja: ne kertovat meille matkamme suunnan. Tavoitteet ovat normatiivisia; ne osoittavat, mitä pidämme tärkeänä, arvokkaana ja hyveellisenä.  Ja hyveet – olipa kyse sitten rohkeudesta, oikeudenmukaisuudesta tai kestävästä elämänorientaatiosta – puolestaan kypsyvät ja ”täydellistyvät” meissä harjoittelun kautta. Hyveelliseksi kasvetaan soveltamalla käytännön viisautta ja pohtimalla, mitä kussakin tilanteessa tarvitaan, siis kasvamalla tietynlaiseen olemisen tapaan.

Toivon, että nämä tavoitteet voivat toimia ponnahduslautana MuTri-yhteisön arvoja ja etiikkaa koskevalle jatkuvalle keskustelulle. Palvelkoot ne elävänä dokumenttina auttaen meitä pysymään valppaina sekä innostaen meitä vaalimaan ekologista luovuutta ja sitoutumaan ekososiaalista kestävyyttä edistävään elämäntapaan.

Lähteet

Biesta, G. 2017. Letting Art Teach. Art Education ‘after’ Joseph Beuys. ArtEZ Press.

Foster, R., Salonen, A. & Keto, S. 2019. Kestävyystietoinen elämänorientaatio pedagogisena päämääränä. Teoksessa T. Autio, L. Hakala & T. Kujala (toim.), Siirtymiä ja ajan merkkejä koulutuksessa. Opetussuunnitelmatutkimuksen näkökulmia. Tampere: Tampere University Press (121–143).

Keto, S. & Foster, R. 2021. Ecosocialization – an Ecological Turn in the Process of Socialization. International Studies in Sociology of Education 30(1–2), 34–52. https://doi.org/10.1080/09620214.2020.1854826

Pulkki, J. 2021. Ekososiaalinen hyve-etiikka. Aikuiskasvatus 41(2), 102–112. https://doi.org/10.33336/aik.109320

Taideyliopisto. 2021. Strategia 2021-2030. https://www.uniarts.fi/strategia-2021-2030/

Taideyliopisto. 2021. Eettiset periaatteet 2021. https://www.uniarts.fi/yleistieto/taideyliopiston-eettiset-periaatteet/

Vilkka, L. 1993. Ympäristöetiikka. Vastuu luonnosta, eläimistä ja tulevista sukupolvista. Helsinki: Yliopistopaino.