Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta
Blogissa taideyliopistolaiset ja Taideyliopiston ystävät pohtivat taiteen merkitystä ja tulevaisuutta.
Tietoa blogista
Blogissa taideyliopistolaiset ja Taideyliopiston ystävät pohtivat taiteen merkitystä ja tulevaisuutta.
Tietoa blogistaTaideyliopiston yliopispappina olen huomannut, että ristiriitojen ja äärimmäisyyksien aika näkyy myös yliopistoarjessamme. Aivan liian usein syntyy tilanteita, jossa myötätunto ja toistemme kunnioitus unohtuu ja sanaiset säilät kolisevat.
Tekoäly kannattaa nähdä taiteessa ja tutkimuksessa yhtenä työkalupakin välineenä, kirjoittaa Taideyliopiston vararehtori Marjo Kaartinen.
Taiteen merkitystä demokratiakehityksen mittarina ei voi väheksyä, kirjoittaa tutkimuksen vararehtori Jaana Erkkilä-Hill.
The justification for doctoral degrees should not be confused with students’ interests in personal development according to researchers Mieko Kanno, Guadalupe López-Íñiguez & Heidi Westerlund.
The Mobility and Literature (MobiLit) Project was launched in 2022. As part of first steps of the project, writers and scholars from Uniarts participated in the Sanord 2022 conference in Limpopo, South Africa, and met with potential future collaborators in Harare, Zimbabwe.
Merkittävä osa taiteilijoista työskentelee, ja haluaakin työskennellä, yhdistellen erilaisia työllistymisen tapoja. Siksi taidealan toimijoiden kykyä navigoida erilaisten ansaintalogiikkojen aallokossa pitää vahvistaa, kirjoittaa Jenni Pekkarinen.
In the first week of October 2022, two researchers from Stellenbosch University visited Uniarts Helsinki as part of an ongoing joint project between both institutions, Health, wellbeing and disability narratives in the arts.
We will leave no stone unturned in our search for ways of achieving better dialogue and greater understanding and, consequently, also a better future, writes Rector Kaarlo Hildén.
Kiveäkään ei jätetä kääntämättä, jotta löydettäisiin keinot paremman vuoropuhelun ja ymmärryksen ja sitä kautta myös tulevaisuuden saavuttamiseksi, kirjoittaa rehtori Kaarlo Hildén.
Elämme parhaillaan aikaa, jolloin opettelemme ja kokeilemme sitä, miten työpäivänsä ja -viikkonsa suunnittelisi: kotona etäkokoustaen ja muut työt pääosin toimistolla vai päinvastoin, toimistolla kokouksia varten ja kotona kirjoitus- ja valmistelutyötä tehden.
Työtä kestävän opiskeluympäristön puolesta voidaan tehdä kaikissa akateemisissa yksiköissä. Se voi pohjautua ympärillä oleviin laajoihin yhteyksiin ja muuttua teoiksi arjen käytännöissä, sanoo professori Heidi Partti. Sibelius-Akatemian tohtorikoulu- ja tutkimusyksikkö MuTri julkaisi omat viisi ekologista tavoitettaan 10-vuotisjuhlansa kunniaksi.
Olen vuosien mittaan havainnut, että ammattimaisesta johtamisesta puhuminen yliopistossa herättää epäilyjä. Näihin epäilyihin sisältyy huoli siitä, että johtaminen tarkoittaa käskyttämistä ja ammattimainen tarkoittaa liike-elämästä tuotuja johtamisen käytäntöjä. Tarkennan tässä tekstissä asiaa väärinkäsitysten välttämiseksi.
Taideyliopiston valta taiteen tilan määrittämisessä valtakunnallisesti on pelottavan suuri, ja suuren vallan myötä tulee vastuu.
Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä pohtii länsimaisen kaanonin ja esteettisten arvojen valtaa itsessään ja ikuista uudelleen oppimisen vaatimusta.
Musiikki ja historia ja musiikinhistoria ovat kiistatta rasistisia. Kysymys onkin siitä, millä tavoin, kirjoittaa professorimme Antti-Ville Kärjä Olen antirasisti -kampanjan blogitekstissään.
Taideyliopistossa arvioidaan parhaillaan tutkimusta kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa. Ulkoisen arviointipaneelin tulokset saadaan ensi vuonna. Vararehtori Jaana Erkkilä-Hill kirjoittaa arvioinnin syistä ja tärkeydestä.
Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa sen, että uskallamme puhua siitä, mitä ajattelemme ja nostamme myös ongelmat käsittelyyn, kirjoittaa HR-asiantuntija Mia Seppälä.
Blogissa taideyliopistolaiset ja Taideyliopiston ystävät pohtivat taiteen merkitystä ja tulevaisuutta.