Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta

Saariahon Innocence teki poikkeuksellisen syvän vaikutuksen New Yorkin Metropolitan-oopperassa, kirjoittaa yliopistotutkijamme Liisamaija Hautsalo.

Tuntiopettajamme, dosentti Leena Eilittä, tarkastelee intermediaalisuutta Taideyliopiston opetuksen, taiteidenvälisen tutkimuksen ja mediaalisuuden pitkän historian näkökulmista.

Yliopistotutkijamme Kai Lehikoisen mukaan taide voi olla uuden yhteiskuntasopimuksen kulttuurinen ja emotionaalinen moottori, joka tekee muutoksesta ymmärrettävän ja houkuttelevan.

Professorimme AV Villén pohtii blogikirjoituksessaan, onko tieteen, tiedon ja kriittisen ajattelun itseisarvo yksinkertaisesti vain hidasta, ihmisen olemassaolon kannalta olennaista hyötyarvoa.

“Merkityksellinen elämä, parempi tulevaisuus” -kirjoitussarjassa Taideyliopiston Avoimen kampuksen johtaja Anu Lampela kirjoittaa Avoimen kampuksen toiminnan alueista sekä muista akateemisen maailman aiheista hyvän elämän näkökulmasta katsottuna. Tämä sarjan teksti käsittelee taiteilijan yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tekstit löytyvät myös Anu Lampelan kotisivulta.

Sibelius-Akatemian viulistiopiskelija Viljami Kemppinen pohtii kanonisoidun musiikin esityskäytäntöjä ja tulkinnan vapautta

“Liian rankka minulle, jätin kesken.” – Aristoteles

Dramaturgian ja näytelmäkirjoittamisen opiskelija Anna Kirvesniemi pohtii mm. taiteen merkitystä ja mahdollisuuksia.

Käyrätorven lehtori Erja Joukamo-Ampuja jakaa ajatuksiaan sensovalmennuksesta

Taideyliopisto on ollut keskeinen toimija suomalaisen kulttuurin ja identiteetin rakentamisessa jo melkein 200 vuoden ajan. Taideyliopiston entinen tutkimuksesta vastaava vararehtori Teemu Leinonen pohtii kirjoituksessaan yliopiston tutkimustoiminnan merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa sekä avaa kuluneen vuoden kehitystyötä ja tulevaisuuden suuntia.

Art exists because of humanity’s need to explore, imagine, be curious, think, express, and create, says Academy of Fine Arts alum Pavel Rotts in his blog post. The text is originally Rotts’ speech at a cultural policy seminar organised at Uniarts Helsinki in November 2024.

Perfektionismi voi ajaa meitä kohti erinomaisia tuloksia, mutta samalla se voi lisätä stressiä ja työuupumuksen riskiä, kirjoittaa työsuojelupäällikkö Jyri Pulkkinen puheenvuorossaan.

What is the environment, the context, of painting? What is the framework of the medium of painting, from which interpretative lines can be drawn, guiding a path within a defined area? How does painting exist, or rather: How might it exist—How does it happen to exist?

Mikä on maalauksen elinympäristö, sen konteksti? Mikä on maalauksen välineen kehys, josta voidaan piirtää tulkinnallisia viivoja niin, että reitti kulkee tietyllä rajatulla alueella? Miten maalaus on, tai pikemmin: Miten se saattaa olla, sattuu olemaan?

Jazzin opiskelija Risto Kauppinen pohtii muusikon itseluottamukseen vaikuttavia tekijöitä improvisointihetkellä.

Toiminnan tehostamiseen ja ulkoa asetettuihin standardeihin pyrkiminen on ajanut meidät diskurssiin, jossa emme tunnista omaa erityislaatuamme, kirjoittaa väistyvä varadekaani Ville Sandqvist puheenvuorossaan.

“Merkityksellinen elämä, parempi tulevaisuus” -kirjoitussarjassa Taideyliopiston Avoimen kampuksen johtaja Anu Lampela kirjoittaa Avoimen kampuksen toiminnan alueista sekä muista akateemisen maailman aiheista hyvän elämän näkökulmasta katsottuna. Tämä sarjan toinen teksti taustoittaa yhteistä opetusta. Sarjan tuleviin teksteihin voi tutustua Taideyliopiston Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta -blogista. Tekstit löytyvät myös Anu Lampelan kotisivulta.

Climate Fresk is a collective workshop based on current IPCC climate studies, which uses a playful card game to help participants to understand the causes and consequences of climate change.

Climate Fresk on IPCC:n ajankohtaisiin ilmastotutkimuksiin perustuva kollektiivinen työpaja, joka auttaa leikillisen korttipelin avulla osallistujia hahmottamaan ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia.

Austerity policies are destroying a society based on the common good. This includes the exclusion of art and culture from the common good, writes professor Tero Nauha in his blog.