Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta

Käyrätorven lehtori Erja Joukamo-Ampuja jakaa ajatuksiaan sensovalmennuksesta

Taideyliopisto on ollut keskeinen toimija suomalaisen kulttuurin ja identiteetin rakentamisessa jo melkein 200 vuoden ajan. Taideyliopiston entinen tutkimuksesta vastaava vararehtori Teemu Leinonen pohtii kirjoituksessaan yliopiston tutkimustoiminnan merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa sekä avaa kuluneen vuoden kehitystyötä ja tulevaisuuden suuntia.

Art exists because of humanity’s need to explore, imagine, be curious, think, express, and create, says Academy of Fine Arts alum Pavel Rotts in his blog post. The text is originally Rotts’ speech at a cultural policy seminar organised at Uniarts Helsinki in November 2024.

Perfektionismi voi ajaa meitä kohti erinomaisia tuloksia, mutta samalla se voi lisätä stressiä ja työuupumuksen riskiä, kirjoittaa työsuojelupäällikkö Jyri Pulkkinen puheenvuorossaan.

What is the environment, the context, of painting? What is the framework of the medium of painting, from which interpretative lines can be drawn, guiding a path within a defined area? How does painting exist, or rather: How might it exist—How does it happen to exist?

Mikä on maalauksen elinympäristö, sen konteksti? Mikä on maalauksen välineen kehys, josta voidaan piirtää tulkinnallisia viivoja niin, että reitti kulkee tietyllä rajatulla alueella? Miten maalaus on, tai pikemmin: Miten se saattaa olla, sattuu olemaan?

Toiminnan tehostamiseen ja ulkoa asetettuihin standardeihin pyrkiminen on ajanut meidät diskurssiin, jossa emme tunnista omaa erityislaatuamme, kirjoittaa väistyvä varadekaani Ville Sandqvist puheenvuorossaan.

“Merkityksellinen elämä, parempi tulevaisuus” -kirjoitussarjassa Taideyliopiston Avoimen kampuksen johtaja Anu Lampela kirjoittaa Avoimen kampuksen toiminnan alueista sekä muista akateemisen maailman aiheista hyvän elämän näkökulmasta katsottuna. Tämä sarjan toinen teksti taustoittaa yhteistä opetusta. Sarjan tuleviin teksteihin voi tutustua Taideyliopiston Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta -blogista. Tekstit löytyvät myös Anu Lampelan kotisivulta.

Climate Fresk is a collective workshop based on current IPCC climate studies, which uses a playful card game to help participants to understand the causes and consequences of climate change.

Climate Fresk on IPCC:n ajankohtaisiin ilmastotutkimuksiin perustuva kollektiivinen työpaja, joka auttaa leikillisen korttipelin avulla osallistujia hahmottamaan ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia.

Austerity policies are destroying a society based on the common good. This includes the exclusion of art and culture from the common good, writes professor Tero Nauha in his blog.

Tapio Kujala, prorektor för utbildning vid Konstuniversitetet, uppmuntrar alumnerna att besvara karriäruppföljningsenkäten som producerar information om utexaminerades arbetsmarknadssituation, upplevelser av arbetslivet och examinas arbetslivsrelevans.

Vice Rector for Education at Uniarts Helsinki Tapio Kujala encourages alumni to respond to the career monitoring survey, which generates information on graduates’ situation in the labour market, experiences in working professionally and relevance of their degrees to working life.

Taideyliopiston koulutuksen vararehtori Tapio Kujala kannustaa alumneja vastaamaan uraseurantakyselyyn, joka tuottaa tietoa valmistuneiden työmarkkinatilanteesta, kokemuksista työelämästä ja tutkintojen työelämärelevanssista.

Moniselitteisyytensä takia kulttuuri on aina poliittista, kirjoittaa kulttuurisen musiikintutkimuksen professorimme Antti-Ville Villén.

Kun kulttuurialan epätoivo ajaa meidät perustelemaan olemassaoloamme mitattavalla tuottavuudella, on olennaista löytää myös perusteita, jotka korostavat merkityksettömyyden merkityksellisyyttä, pohtii varadekaani Ville Sandqvist blogikirjoituksessaan.

Leikkauspolitiikka ajaa alas yhteiseen hyvään perustuvaa yhteiskuntaa. Siihen kuuluu myös taiteen ja kulttuurin rajaaminen yhteisen hyvän ulkopuolelle, kirjoittaa professori Tero Nauha blogissaan.

Taide luo tietoa, se ei kuorruta olemassaolevaa, kirjoittaa tutkijatohtori Satu Olkkonen Taideyliopiston tutkimusinstituutista.

The justification we have heard for cuts in the cultural sector is financial necessity. The reason can’t be money and having enough of it, however, as we are simultaneously allocating billions of euros of public funds to support actions that undermine natural capital and accelerate climate change, for example.