Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta

Elämme parhaillaan aikaa, jolloin opettelemme ja kokeilemme sitä, miten työpäivänsä ja -viikkonsa suunnittelisi: kotona etäkokoustaen ja muut työt pääosin toimistolla vai päinvastoin, toimistolla kokouksia varten ja kotona kirjoitus- ja valmistelutyötä tehden.

Työtä kestävän opiskeluympäristön puolesta voidaan tehdä kaikissa akateemisissa yksiköissä. Se voi pohjautua ympärillä oleviin laajoihin yhteyksiin ja muuttua teoiksi arjen käytännöissä, sanoo professori Heidi Partti. Sibelius-Akatemian tohtorikoulu- ja tutkimusyksikkö MuTri julkaisi omat viisi ekologista tavoitettaan 10-vuotisjuhlansa kunniaksi.

Olen vuosien mittaan havainnut, että ammattimaisesta johtamisesta puhuminen yliopistossa herättää epäilyjä. Näihin epäilyihin sisältyy huoli siitä, että johtaminen tarkoittaa käskyttämistä ja ammattimainen tarkoittaa liike-elämästä tuotuja johtamisen käytäntöjä. Tarkennan tässä tekstissä asiaa väärinkäsitysten välttämiseksi. 

Taideyliopiston valta taiteen tilan määrittämisessä valtakunnallisesti on pelottavan suuri, ja suuren vallan myötä tulee vastuu.

Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä pohtii länsimaisen kaanonin ja esteettisten arvojen valtaa itsessään ja ikuista uudelleen oppimisen vaatimusta.

Musiikki ja historia ja musiikinhistoria ovat kiistatta rasistisia. Kysymys onkin siitä, millä tavoin, kirjoittaa professorimme Antti-Ville Kärjä Olen antirasisti -kampanjan blogitekstissään.

Taideyliopistossa arvioidaan parhaillaan tutkimusta kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa. Ulkoisen arviointipaneelin tulokset saadaan ensi vuonna. Vararehtori Jaana Erkkilä-Hill kirjoittaa arvioinnin syistä ja tärkeydestä.

Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa sen, että uskallamme puhua siitä, mitä ajattelemme ja nostamme myös ongelmat käsittelyyn, kirjoittaa HR-asiantuntija Mia Seppälä.

Aineettoman arvon luominen ei ole vähäisempää kuin lumikinosten siirtely, kirjoittaa Taideyliopiston vararehtori Jaana Erkkilä-Hill.

Suomalaisessa työelämässä kaivataan lisää luottamusta työntekijöihin, kirjoittaa työsuojelupäällikkö Jyri Pulkkinen.

”Brittenin yhteiskuntakritiikki kohdistuu siihen, miten painavan taakan yhteisön odotukset voivat muodostaa yksilölle”, kirjoittaa Stella Tähtinen.

Johtamisen tehtävä on auttaa yhteisön jäseniä yksin ja yhdessä onnistumaan työssään, kirjoittaa HR-asiantuntija Esa Pohjanheimo.

Taiteen tuottamaa tietoa tarvitaan ja siksi sen sivuuttamisesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulisi olla huolissaan, kirjoittaa tutkija Satu Olkkonen.

Estetiikkaa ei ole onnistuttu saamaan tiedon muotoon, kirjoittaa taiteellista tutkimusta tekevä tutkijamme Satu Olkkonen.

Tasa-arvon toteutuminen ei tapahdu itsestään, vaan sen eteen on aktiivisesti tehtävä töitä.

Tämän kolumnin otsikko on temmattu tuulesta. Oikeasti en ole kuullut, että menestynyt taiteilija jättäisi esiintymisen väliin ympäristösyiden vuoksi.

Radio Helsingistä pyydettiin anteeksi, kun kaksi suomalaista kansanperinnelaulajaa Stig ja Paperi T olivat sovitelleet mustien käyttämää kampaushattua duragia. Ei ollut sopivaa puuhaa valkoiselle suomalaiselle.

Taidekoulutus arvostaa menneisyyttään, mutta ei tingi tarpeesta luoda pohjaa uudenlaisille tavoille olla taiteilija, kirjoittaa Karri Kaitue Issue X -lehden kolumnissaan.

Talousvaaka. Kehto. Kiiltonahkakärkiset naisten saappaat. Riekale punaista lippua. Pala leipää. Kivääri, jolla Maiju Lassila väitetään ammutun.

Taideyliopiston tapahtumat ovat taidetta tuoreimmillaan ja rikastavat helsinkiläistä kulttuurielämää ja elävöittävät kaupunkikuvaa.