Heta Muurinen

Artistic research is generally understood as a form of inquiry carried out by professional artists. It involves artistic processes, such as performances, visual art, music, literary art or site-specific art, as well as linguistic and theoretical reflection on these processes, writes professor Anita Seppä.

Rooted in Research Institute of Uniarts Helsinki, NfAR is open to visual, performative, literary and musical researchers, as well as humanistic art scholars interested in artistic research.

Musicians can consider themselves as public professionals who make a significant impact on society. In what ways can the professional musician education offered at the Sibelius Academy make space for societal engagement as part of the studies, and make broader connections between social, political, and ecological topics and music professionalism?

Stories are not just entertainment—they shape our values, beliefs, and identities. They influence moral choices and actions in both our personal lives and professional spheres, writes university researcher Kai Lehikoinen.

In October 2024, researcher Vilma Timonen led a panel with Kutumba, a Nepali folk music ensemble, in the international Glomus camp in Kathmandu, Nepal, on how heritage musicians can engage with issues of sustainability.

Professori Leena Rouhiainen kirjoittaa taiteellisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suhteesta tekstissään, joka perustuu hänen puheelleen Uudenmaan kulttuurifoorumi -tilaisuudessa Musiikkitalolla 24. syyskuuta 2024.

Yliopistotutkijamme Kai Lehikoinen haastaa taidealan instituutiot ja oppilaitokset eriarvoisuuden mekanismien purkutalkoisiin. Hän esittää kolme kysymystä ja kehottaa jokaista pohtimaan omassa toiminnassaan niihin vastauksia.

Inom kulturellt välbefinnande handlar det om att alla ses som upplevande och tänkande aktörer: individer med sina egna bakgrunder, mångfacetterade identiteter och intressen, skriver universitetsforskaren Kai Lehikoinen.

Kulttuurisessa hyvinvoinnissa on kyse siitä, että kaikki nähdään kokevina ja ajattelevina toimijoina: yksilöinä, joilla on omat taustansa, moniulotteiset identiteettinsä ja kiinnostuksena, kirjoittaa yliopistotutkija Kai Lehikoinen.

Diskussionen om konstens samhälleliga betydelse är ingen ny företeelse, skriver universitetsforskaren Kai Lehikoinen.

Keskustelu taiteen yhteiskunnallisesta merkityksestä ei ole uusi ilmiö, kirjoittaa yliopistotutkija Kai Lehikoinen.

Taiteilija-tutkijan henkilökohtainen kehitys voi toimia relevanttina tiedon lähteenä, kun hän samalla tunnistaa historiallisen paikantuneisuutensa sekä oman taiteenalan jatkumossa että yhteiskunnassa, kirjoittaa Teatterikorkeakoulun tutkimuksesta vastaava varadekaani Laura Gröndahl. Teksti on osa blogisarjaa, jossa asiantuntijamme pohtivat taiteellisen tutkimuksen ulottuvuuksia ja olemusta.