Kenen ääni kuuluu? Suomalaiset säveltäjänaiset 1800-luvulta nykypäivään pianistin näkökulmasta

Taiteellinen tohtoriprojektini esittelee suomalaisten säveltäjänaisten teoksia 1800-luvulta nykypäivään pianistin näkökulmasta. Projekti koostuu neljästä konsertista ja kahdesta artikkelista. Kolmessa ensimmäisessä konsertissa tarkastelen, kuinka naiset ovat käyttäneet musiikin eri muotorakenteita, ja viimeisessä konsertissa nostan esiin säveltäjiä, joiden kansalaisuus on monitulkintainen. Konserteissa etsin myös hienovaraisia keinoja muokata esittäjän ja yleisön välistä vuorovaikutusta. Artikkeleissani tutkin Carita Holmströmin lauluja ja Laura Netzelin suhdetta sonaattimuotoon kokeellisia musiikkianalyysimenetelmiä hyödyntäen.

Konsertit

1. Naisten salonki (14.5.2022, sopraano Milla Mäkisen kanssa): Yksinlauluja ja pienimuotoisia soolopianoteoksia. Näitä on historiallisesti esitetty kotisalongeissa niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin toimesta. Konsertin laulusävellysten runoilijatkin ovat kaikki naisia, mikä on yksinlauluperinteessä harvinaista.
2. Nainen ja sonaatti (14.11.2023, sellisti Iiris Tötterströmin kanssa): Sonaatteja kolmelta eri vuosisadalta. Vain harva säveltäjänainen on säveltänyt sonaatteja. Syiksi on arveltu mm. koulutuksen rajoitteita ja ajan puutetta. Sonaattimuodon patriarkaalisuus on myös saattanut vieraannuttaa säveltäjänaisia.
3. Tanssiva nainen (14.11.2024): Tanssista inspiroituneita soolopianoteoksia. Tanssi on pianokirjallisuudessa läsnä monin tavoin: ohjelman säveltäjät ovat inspiroituneet mm. barokin tanssisarjoista, mielikuvitushahmoista sekä kansantansseista. Tanssi voi edustaa ankaraa, älyllistä sävellystyyliä tai virtuoottista briljanssia.
4. Naiset maailmalla (2025): Konsertin säveltäjillä on kaikilla erilainen suhde suomalaisuuteen. Kuuluvatko kotimaa tai asuinmaa säveltäjien teoksissa?

Jenna Ristilä on tohtoriopiskelija taiteilijakoulutuksessa DocMus-tohtorikoulussa.

Asiasanat: säveltäjänainen, pianisti, musiikkianalyysi, sukupuoli, feminismi