Taidetest… ei kun Kemiantestaajat vie kaikki 8.-luokkalaiset oikeaan laboratorioon!
Mitä jos peruskoulun kemian opetus olisi hanketoiminnan varassa? Visiohankkeen projektipäällikkö Susanna Metsälä vertaa Taidetestaajia kuvitteelliseen Kemiantestaajat -hankkeeseen.
”Taidetestaajat on Suomen suurin kulttuurikasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuisen taiteen pariin. Toimintamme tavoittaa vuosittain yli 65 000 henkeä, kaikista Suomen kunnista. Vierailujen määrä ja kohteet vaihtelevat lukuvuosittain saamastamme rahoituksesta riippuen.”
Näin Taidetestaajat-toimintaa kuvataan testaajien verkkosivuilla. Vuonna 2017 käynnistettyä Taidetestaajia rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Opetus- ja kulttuuriministeriö eduskunnan päätöksellä vuodelta 2020.
Taidetestaajat tukee toiminnallaan peruskouluja taidekasvatustehtävässä. Samaa tekevät taide- ja kulttuurilaitosten yleisötyö, kulttuurikasvatussuunnitelmat, ammattiteattereiden esitysvierailut, lastenkulttuurikeskusten taidepajat, Suomen harrastamisen malli osittain ja muut taiteellispedagogiset interventiot.
Tosiasiassa näiden toimintojen merkitys ulottuu pelkkää tukemista pidemmälle. Taiteiden saatavuuden edistämiseksi toimivat tahot ja toimintamallit paikkaavat varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulun taideopetuksen aukkoja. Teatterin, tanssin, sirkuksen ja performanssitaiteen osalta taidekasvatus voi olla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta jopa kokonaan näiden tahojen varassa.
Mainitut poikkeukset ovat opettajia, joilla on omakohtaista harrastuneisuutta taiteisiin. Taidetestaajissa on havaittu, että ”opettajalla on merkittävä rooli kahdeksasluokkalaisen nuoren taidekokemuksen onnistumisessa”. Taidetestaajissa on lisäksi tiedostettu, että myös opettajat ovat Taidetestaajat-toiminnan kohteita.
Oletko kuullut Kemiantestaajista?
Vertaillaanpa hiukan ja kuvitellaan, että olisi olemassa valtakunnallinen Kemiantestaajat -hanke. Hankkeen verkkosivuilla voisi lukea näin:
Kemiantestaajat on Suomen suurin luonnontieteellinen kasvatusohjelma, joka tarjoaa kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille ja heidän opettajilleen 1–2 vierailua lukuvuodessa korkealaatuiseen kemian laboratorioon. Toimintamme tavoittaa vuosittain yli 65 000 henkeä, kaikista Suomen kunnista. Vierailujen määrä ja kohteet vaihtelevat lukuvuosittain saamastamme rahoituksesta riippuen.
Kemiantestaajat -vierailukokonaisuus toimisi käytännössä seuraavasti. Kemiantestaajat lähettää 8.-luokan opettajalle kirjalliset ohjeet etko- ja jatkotyöskentelyn toteuttamiseksi oppilaiden kanssa. Kyseinen opettaja voisi olla vaikkapa historianopettaja.
Näiden kirjallisten materiaalien kanssa historianopettaja etsii pipetit, mitta-astioita, aineita, koeputkia ja mikroskoopit. Sen jälkeen hän ohjaa oppilaat tekemään etkotehtävät innostavasti, pedagogisesti ja työturvallisesti.
Laboratoriovierailulla historianopettajan odotetaan näyttävän oppilaille esimerkkiä siitä, miten laboratorioympäristössä toimitaan. Vierailun jälkeisellä oppitunnilla historianopettaja reflektoi vierailua oppilaiden kanssa hänelle toimitettujen kirjallisten jatkotyöskentelyohjeiden mukaan. Pipetit ja putkilot kaivetaan taas esiin.
Kaiken tämän jälkeen historianopettaja miettii, miksi ihmeessä laboratoriovierailu on hänen tehtävänsä. Pari vuotta myöhemmin oppilaat kertovat lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa, että kyllä he ovat kerran elämässään käyneet laboratoriossa. Joskin muistoksi jäi se, että historianopettaja ei oikein osannut hommaansa ja bussissa oli kiva syödä karkkia.
Syntyisikö näin 65 000 kahdeksasluokkalaiselle riittävä ymmärrys kemiaan tieteenalana? Olisiko hyväksyttävää, että oppilaan mahdollisuus oppia kemiaa riippuisi opettajan harrastuneisuudesta ja eduskunnan erikseen tekemästä rahoituspäätöksestä?
Jos vastaus on kyllä, miksi näin ei sitten ole? Jos vastaus on ei, miten voimme olettaa, että jossain muussa oppiaineessa muutama käynti alan työpaikalla ja opettajan harrastuneisuus takaa määrällisesti ja laadullisesti riittävän opetuksen peruskoulun aikana?
Taide- ja kulttuuri-instituutioiden tehtävä on täydentää ja rikastaa varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulun taideopetusta – ei olla taideopetuksen pelastusrengas. Varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja lukion taideopetuksen tarjontaa tulee monipuolistaa ja lisätä määrällisesti laajan taide- ja yleissivistyksen turvaamiseksi.
Teksti: Susanna Metsälä
Tulevaisuuspohdintoja esittävien taiteiden koulutuksesta
Blogissa pohditaan taidekoulutuksen tulevaisuutta asiantuntijapuheenvuorojen kautta sekä seurataan Esittävien taiteiden koulutuksen visiotyö 2030 -hankkeen etenemistä.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia