Kurkista taiteen tulevaisuuteen – katso esitys!
Taideyliopisto on Helsingille merkittävämpi kulttuuritoimija kuin itsekään ymmärtää. Ja toiseen suuntaan ei ole Helsingin kaupunkikaan oikein huomannut, millainen runsauden sarvi Taideyliopisto sen kulttuuritarjonnalle on. Kun vielä muistaa, ettei taiteen ylintä opetusta anneta muualla Suomessa kuin rippeiden ja perkeiden verran, tajuaa, että suhde on kadehdittava ja ainutlaatuinen.
Taideyliopiston tapahtumatarjonta on vähätellen sanottuna rikas ja monimuotoinen. Ja juuri tässä kohtaa homma muuttuu hauskaksi. Taiteen korkeakouluopiskelijat ovat monesti kokeilevampia, jyrkempiä, vähemmän taiteen konventioita kunnioittavia ja herkemmin poikkeuksellisiin yhteistyömalleihin hakeutuvia kuin taiteen ammattikenttä.
Vaikka asiaa on hankala muotoilla niin, ettei sitä joku lue väärin, mielestäni Taideyliopiston kolme akatemiaa ovat taiteen ammattilaiskentälle sitä, mitä poliittiset nuorisojärjestöt emopuolueilleen. Jotain, mitä lähtökohtaisesti arvostetaan, jossain kohtaa hiukan hävetään, joskus lempeästi alaskatsotaan, mutta joiden toiminta nähdään omankin toiminnan vääjäämättömänä tulevaisuutena.
Taiteelle asetellaan monenmoisia tehtäviä ja yhteiskunnallisia vastuita. Sen tärkein tehtävä on olla taidetta ja kehittyä sellaisena. Taideyliopiston opiskelijat kehittävät omaa taidelajiaan jo opintojensa aikana. Ja nyt katsoja pääsee kurkistamaan taidetarjontansa tulevaisuuteen.
Helsinkiläinen kulttuuriyleisö on hemmoteltua, kokenutta ja valistunutta. Kilpailu on siis kovaa, mutta silti toivoisin sekä kaupunkilaisten että turistien löytävän Taideyliopiston tapahtumatarjonnan entistä paremmin.
Taideyliopistolla on paljon annettavaa kaupunkilaisille. Se tarjoaa ohjelmaa, josta osa on hervotonta, osa häkellyttävää ja osa huuruista. Mutta myös kaupunkilaisilla on annettavaa nuorille taiteentekijöille. Kaupunkilaiset ovat yleisö ja sille esiintyminen jo opiskeluaikana on mittaamattoman tärkeä osa taiteilijaksi kasvamista.
Taide on olemassa, koska on joukko ihmisiä, jotka luovat sitä joskus pakonomaisestikin. Se ei kuitenkaan ole paljonkaan arvoista, jos se ei kohtaa yleisöjään.
Stuba Nikula
Kirjoittaja on Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja ja Taideyliopiston vuoden 2018 alusta kautensa aloittavan hallituksen jäsen.
Kirjoitus on julkaistu Taideyliopiston tapahtumaliitteessä, jota jaettiin Helsingin Sanomien välissä 2.9.2017.
Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta
Tässä blogissa yhteisömme jäsenet nostavat esiin ajankohtaisia aiheita taidekentältä ja yhteiskunnasta.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia