Kulttuuriharrastuksella luodaan tulevaisuutta
Kulttuuriharrastus kannattelee ja luo uutta sekä yksilö että yhteiskuntatasolla. Tulokset puhuvat puolestaan, huomioidaan se myös tulevaisuuden päätöksenteossa, kirjoittaa Sanna Saarela.
”Teatteriharrastuksen myötä olen kasvanut siksi ihmiseksi, kuka nyt olen.”
Harrastustoiminta on kivijalka, se on luonteeltaan vapaaehtoista ruohonjuuritason toimintaa, mikä avartaa käsitystämme sekä itsestämme että ympäröivästä maailmasta. Kulttuuriharrastuksessa harjoitellaan tulevaisuuden minua onnistumisen ja ilon tunteiden kautta. Siellä opetellaan rakentamaan parempaa tulevaisuuden yhteiskuntaa turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä. Tällä on vaikutusta yksilöiden lisäksi myös koko yhteiskuntaan. Siksipä onkin erityisen tärkeää, että visioidessamme vuotta 2030 huomioidaan harrastustoiminnan merkitys tulevaisuuden yhteiskunnan peruspilarina.
Harrastustoiminnan vaikuttavuuskysely sen osoittaa: kulttuuri vaikuttaa
Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Nuorisoseurat, Nuori kulttuuri, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen puhallinorkesteriliitto julkaisivat syyskuussa 2022 yhteisen harrastustoiminnan vaikuttavuuskyselyn tulokset. Kyselyn tavoitteena oli selvittää kulttuuriharrastamisen vaikutuksia harrastajien elämään, luoda yhteinen mittaristo kulttuuriharrastamisen vaikutusten mittaamiseen ja tehdä kulttuuriharrastamisen vaikutuksia ja merkitystä näkyväksi myös harrastusyhteisöjen ulkopuolella. Selvitystä varten luotu uusi mittaristo syväluotasi kulttuurin harrastamisen vaikutuksia yksilöön viidestä eri näkökulmasta: fyysisestä, psyykkisestä, oppimiseen liittyvästä, sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä sekä yhteisöllisyyden kokemuksen näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, kuinka kulttuurin harrastamisella koetaan olevan merkittäviä vaikutuksia kaikilla tarkastelluilla osa-alueilla. Erityisesti korostuivat positiiviset sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset. Esimerkiksi 94 % vastaajista kokee oppineensa itsestään jotain uutta harrastuksen myötä ”Tunnen olevani vähän lähempänä omaa itseäni, kun harrastan teatteria”, toteaa yksi vastaajista. 94 % vastaajista kertoo löytäneensä uusia kavereita harrastuksesta ja kulttuuriharrastusten sosiaalinen merkitys näkyykin erityisen paljon vastauksissa: ”Yhteisön merkitys on suuri ja sen voima kantaa pitkälle. Perheeseen kuuluvat nekin, jotka syystä tai toisesta lopettavat harrastuksen, side on jollain tapaa elinikäinen, ainakin jos itse niin tahtoo,” kuvailee yksi vastaaja. Jopa 96 % kokee voivansa ilahduttaa muita harrastuksellaan. ”On mukava tuottaa iloa ja virkistystä ihmisille ja saada sitä samalla itsekin.”
Kyselyn julkistusseminaarissa tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen painotti kulttuuriharrastamisen välillisten vaikutusten, kuten hyvinvointivaikutusten, tärkeyttä. Harrastuksen kautta opitaan ihmisenä olemisen taitoja. Koettu hyvinvointi vahvistuu, kun ihminen voi toteuttaa itseään.
”Harrastusyhteisö on minulle kuin perhe”, todettiin monessa selvitysaineiston avovastauksessa. Kulttuuriharrastamisen kautta saatu yhteisö voidaankin nähdä parhaana vastalääkkeenä suomalaisten kärkivitsaukselle eli yksinäisyydelle. Harrastuksessa kehittyminen lisää myös pystyvyyden tunnetta muillakin elämän alueilla, kuten kotona, opinnoissa tai työelämässä.
Taide vahvistaa demokratiaa
Kansalaisfoorumin pääsihteeri Anneliina Wevelsiep sanoi seminaarin loppupuheenvuorossaan ”On tärkeää tunnistaa kulttuurin ja taiteen muutosvoima demokratian vahvistamisen työkaluna. Näemme, että kulttuurin harrastaminen, tekeminen ja kokeminen voivat lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja antaa väylän vaikuttaa. Samoin kulttuurin harrastamisen myötä saatu osaaminen on hyödynnettävissä useilla elämän osa-alueilla, ja se antaa pohjan usein myös ammattimaiselle taiteen ja kulttuurin tekemiselle.”
Kulttuuriharrastus kannattelee ja luo uutta sekä yksilö että yhteiskuntatasolla. Samaan aikaan monet kolmannen sektorin kulttuuriharrastusten toimijat, kuten harrastajateatterit, ovat yhteiskunnan rahoituksen väliinputoajia. Tulokset puhuvat puolestaan, huomioidaan se myös tulevaisuuden päätöksenteossa.
Teksti: Sanna Saarela, visiohankkeen ydinryhmän jäsen, toiminnanjohtaja. Suomen Harrastajateatteriliitto
Lisätietoja selvityksestä ja mittaristosta:
Koulutussuunnittelija Hanna Pulkkinen, hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi
Tulevaisuuspohdintoja esittävien taiteiden koulutuksesta
Blogissa pohditaan taidekoulutuksen tulevaisuutta asiantuntijapuheenvuorojen kautta sekä seurataan Esittävien taiteiden koulutuksen visiotyö 2030 -hankkeen etenemistä.
Uusimmat julkaisut
Seuraa blogia