← Takaisin blogiin

Yhteiskehittämisellä vastauksia taidealan työelämän vaatimuksiin

Merkittävä osa taiteilijoista työskentelee, ja haluaakin työskennellä, yhdistellen erilaisia työllistymisen tapoja. Siksi taidealan toimijoiden kykyä navigoida erilaisten ansaintalogiikkojen aallokossa pitää vahvistaa, kirjoittaa Jenni Pekkarinen.

Marraskuun alussa Taideyliopiston työelämälehtorit ja Avoin kampus -yksikkö kutsuivat koolle taide- ja kulttuurialan järjestöjen edustajia pohtimaan yhteisen työelämäkoulutuksen tarpeita. Työ jatkuu keväällä, ja uudet toimijat ovat tervetulleita mukaan.

Iso osa taideopiskelijoista valmistuu tilanteeseen, jossa valmiita, vakituisia työpaikkoja on tarjolla vain harvoille tai ei ollenkaan. Taiteilijan työ on usein hybridimäistä ja sirpaleista, ja vain harva istuu yksiselitteisesti yrittäjän tai palkansaajan muottiin. Työn hybridiseen luonteeseen liittyy vuorottelu luovan vapauden ja taloudellisesti epävarmojen olosuhteiden välillä (Pyykkönen ym., 2021). Taiteilijoiden työskentelylle ja työllistymiselle on tyypillistä tilanteiden nopea muuttuminen, useissa päällekkäisissä rooleissa ja asemissa toimiminen, ansioiden ja työtilaisuuksien huono ennustettavuus sekä tulojen epäsäännöllisyys, monilähteisyys ja riittämättömyys (esim. Jakonen ym., 2021; Ruusuvirta ym., 2022). Nämä seikat yhdistettyinä taiteilijan työn todellisuuteen huonosti vastaavaan sosiaaliturvajärjestelmään johtavat prekaariin, eli epävarmaan ja epätyypilliseen asemaan työmarkkinoilla.

Vaikkei taiteilija toimisikaan virallisesti yrittäjänä, luonnehtii työtä usein yrittäjämäisyys, kun toimeentulo koostetaan useasta eri lähteestä, kuten palkkatulosta, myyntituloista, yritystoiminnasta, tekijänoikeuskorvauksista ja apurahoista – ja usein myös erilaisista sosiaali- ja työttömyysturvan muodoista. Moni tekee oman taiteellisen työskentelynsä ohessa myös muuta työtä esimerkiksi opetus-, koulutus- ja ohjaustehtävissä, taidealan hallinnon ja tuotannon tehtävissä tai monialaisissa yhteyksissä (Ruusuvirta ym., 2022). Moninaiset, toisiaan täydentävät tulonlähteet näyttäytyvät merkittävinä taide- ja kulttuurialan ammattilaisten ansainnan kokonaisuudessa myös tulevaisuuden työelämässä.

Taideyliopiston käynnistämän Taidealan jälleenrakennusohjelman selvitys (Pekkarinen ym., 2022) korostaakin tarvetta entisestään vahvistaa alan toimijoiden kyvykkyyttä toimia moninaisten ansaintalogiikkojen aallokossa. Tämä nousee selvityksen löydöksissä yhdeksi tärkeimmistä edellytyksistä alan kestävän ansainnan kehittymiselle. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästä olosuhteiden aiheuttamasta pakosta; viimeisimmän Taiteen ja kulttuurin barometrin tulosten mukaan merkittävä osa (43 %) taiteilijoista haluaa työskennellä erilaisia työllistymisen tapoja yhdistellen myös tulevaisuudessa (Ruusuvirta ym., 2021).

Eväitä pärjäämiseen, jaksamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen

Hyppy valmistumisesta seuraavaan elämänvaiheeseen on suuri. Epävarmoissa olosuhteissa pärjääminen ja sujuva liikkuminen erilaisten tulonlähteiden, projektien, toimeksiantojen, urakoiden ja apurahakausien välillä vaativat taiteilijoilta taiteellisen ammattitaidon ja asiantuntijuuden lisäksi moninaisia työelämävalmiuksia, kuten projektinhallinnan, talouden, verotuksen, ajanhallinnan ja viestinnän osa-alueiden omaksumista sekä laajoja verkostoja. Tämän kaiken ohessa on muistettava huolehtia omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta.

Onkin tärkeää, että korkealaatuisen taiteellisen koulutuksen lisäksi Taideyliopisto pystyy tarjoamaan opiskelijoilleen riittävät valmiudet pärjätä ja voida hyvin työelämässä. Myös täydennyskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen jo työelämässä toimiville taiteilijoille ja alan muille ammattilaisille on keskeisen tärkeää. Työelämän moninaisiin ja erivaiheisiin tarpeisiin vastaamiseksi Taideyliopiston Avoin kampus toteuttaa avointa yliopisto-opetusta, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä taidealojen rajat ylittävää opetusta esimerkiksi äänitaiteessa, musiikkiteatterissa, kielissä ja viestinnässä sekä työelämävalmiuksissa ja yrittäjyydessä.

Alan kestävä tulevaisuus vaatii osaamistarpeisiin vastaamisen lisäksi laajamittaista yhteistyötä ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Näihin teemoihin pureutuu Taideyliopiston syksyllä 2021 käynnistämä Taidealan jälleenrakennusohjelma, joka pyrkii tukemaan alan kestävää tulevaisuutta, rakenteellista uudistumista sekä työllisyyden ja vaikuttavuuden kasvua muun muassa yhteiskehittämisen, hanketoiminnan, koulutuksen suuntaamisen, tutkimuksen ja kokeilutoiminnan kautta.

Taidealan työelämäopintojen tulevaisuus rakentuu yhteistyössä

Maaliskuussa 2022 julkaistu Taidealan jälleenrakennusohjelman selvitys nosti yhteistyön puutteen taidealojen sisällä ja välillä yhdeksi alan merkittävimmistä kestävyyshaasteista. Osana Jälleenrakennusohjelman toimenpiteitä Taideyliopiston Avoin kampus pyrkii nyt paikkaamaan yhteistyön aukkoja kehittämällä pitkäjänteistä, rakentavaa yhteistyötä taide- ja kulttuurialan järjestöjen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on yhteisvoimin kehittää alarajat ylittäviin tarpeisiin vastaavaa koulutusta ja tiedonkulkua.

Marraskuun alussa Avoin kampus ja Taideyliopiston työelämälehtorit kutsuivat koolle taide- ja kulttuurialan järjestöjen edustajia pohtimaan yhteisen työelämäkoulutuksen tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeita. Osallistujien joukossa oli edustajia kuvataiteen, musiikin, esittävien taiteiden ja kirjallisuuden aloilta, edunvalvontajärjestöistä sekä Taiteen edistämiskeskuksesta. Tilaisuudessa keskusteltiin työelämään liittyvistä koulutustarjonnasta ja -tarpeista, yhteistyön mahdollisuuksista sekä tiedonkulusta ja todettiin, että työelämäkoulutuksessa tarvitaan sekä pitkäjänteistä perustaitojen ylläpitoa että ajankohtaisiin täsmätarpeisiin vastaamista.

Yhteisen koulutuksen sisällöllisinä kehittämistarpeina esiin nousi monia teemoja, etenkin:

  • Työhyvinvointi
  • Kansainvälistyminen ja vienti
  • Sosiaaliturva- ja verotusasiat
  • Sopimus- ja neuvottelutaidot
  • Kestävä kehitys ja vastuullisuus
  • Moninaisuus, yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja inklusiivisuus
  • Järjestöjen hallitustyöskentely ja -vastuut
  • Digitalisaatio
  • Sosiaalinen media
  • Välittäjäportaan kehittäminen
  • Johtamis- ja johtajuusosaaminen
  • Projekti- ja prosessiosaaminen
  • Hinnoittelu ja markkinointi
  • Kansainvälisten opiskelijoiden ja ammattilaisten tarpeiden ja asiantuntemuksen parempi huomiointi

Tilaisuuden yhteenvetona todettiin, että koulutuksen yhteiskehittämistä tulee jatkaa ja siihen liittyvää tiedon jakamista ja viestintää tehostaa. Tietoa, erilaisia alustoja ja koulutuksia on runsaasti eri puolilla taide- ja kulttuurikenttää, mutta tieto jää nykyisellään helposti sirpaleiseksi. Tarvitaan yhteiskehittämistä, jotta tieto saadaan paremmin kulkemaan toimijoiden välillä ja koottua yhteen alan kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi. Säännöllisiä kasvokkain tapaamisia pidettiin erityisen tärkeinä. Taideyliopisto jatkaakin yhteistyön koordinointia ja käynnistää säännölliset, vuosittain toistuvat tapaamiset järjestökentän kanssa. Seuraava tapaaminen järjestetään jo tulevana keväänä.

Vaikuttavuutta työelämävalmiuksien kautta – tervetuloa mukaan kehittämisyhteistyöhön!

Taidealojen yhteistä koulutusta ja jatkuvan oppimisen tarjontaa kehitettäessä on tärkeää pureutua täsmäosaamisalueiden lisäksi myös laajempiin vaikuttavuuden teemoihin, joiden edistämistä voidaan koulutuksen, ohjauksen ja monialaisten yhteistyömahdollisuuksien keinoin tukea. Merkittävä osa taiteilijoista on korkeakoulutettuja asiantuntijoita, joilla on ainutlaatuista osaamista, taiteellisen ajattelun moniulotteisuutta ja monialaista työkokemusta. Turun yliopiston tutkija ja dosentti Mikko Jakonen (2021) on kuvannut taidetyön tekijöitä uuden luomiseen suuntautuneina hybridiasiantuntijoina, joilla on paljon annettavaa kompleksisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Tällaisen asiantuntijuuden yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuuspotentiaali tulee nykyistä laajemmin tunnistaa ja tunnustaa yhteiskunnan eri sektoreilla.

Onkin selvää, että alan ammattilaisten työelämäosaamisen lisäksi kehittämistä vaativat myös rakenteet, jotka nykyisellään tunnistavat huonosti taidetyön luonteen ja merkityksen. Väitän, että juuri työelämävalmiuksien ja yhteiskuntataitojen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien kehittäminen tukee alan kykyä edistää haluttuja tulevaisuuden suuntia ja viedä läpi rakenteellisia kehitysaskeleita. Vaikuttavaa kehittämistyötä ei kuitenkaan tehdä siiloissa; työ edellyttää pitkäjänteistä, tulevaisuuteen suuntautunutta, laaja-alaista ja moniäänistä dialogia ja yhteistyötä alan toimijoiden kesken.

Yhteiskehittämisen hengessä kutsumme nyt taide- ja kulttuurialoja eri näkökulmista edustavat järjestöt lämpimästi tervetulleiksi mukaan rakentamaan taidealaa ja yhteiskuntaa laajasti palvelevaa, yhteisiin työelämätarpeisiin vastaavaa koulutusta. Seuraava yhteinen tapaaminen järjestetään huhtikuussa 2023.

Lisätietoa kevään 2023 tapaamisesta ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan pian jälleenrakennusohjelman sivulla.

Teksti: Jenni Pekkarinen
Kuva: Kati Uusi-Rauva

Kirjoittaja on tuottaja, taidehallinnon maisteri ja aloitteleva tutkija. Hän on valmistunut Taideyliopiston Arts Management -maisteriohjelmasta. Hän työskentelee Taideyliopiston Avoimella kampuksella Jälleenrakennusohjelman koordinaattorina ja tekee väitöskirjaansa Jyväskylän yliopiston Kulttuuripolitiikan tohtoriohjelmassa. Väitöskirjassaan hän tutkii Euroopan ja Amerikan kulttuuripääkaupunkien perintöä kuvataiteen ekosysteemien näkökulmasta. 

Lue lisää Taideyliopiston Avoimen kampuksen toiminnasta ja koulutustarjonnasta

Lähteet:

Jakonen, M. (2021). Taidetyön välittävä hybridiasiantuntijuus ja yhteisöllisesti luova tieto. Taidetutka.http://taidetutka.fi/2021/taidetyon-valittava-hybridiasiantuntijuus-ja-yhteisollisesti-luova-tieto/

Jakonen, M., Jonker-Hoffren, P., Kontturi, K.-K. & Tiainen, M. (2021). Taidetyön yhteismuotoutuva todellisuus: Ehdotus monitieteiseksi lähestymistavaksi. Kulttuurintutkimus, 38(2–3), 96–112. https://journal.fi/kulttuurintutkimus/article/view/102980

Pekkarinen, J., Siltanen, K. & Virkkala, M. (2022). Taidealan jälleenrakennus: polkuja alan kestävään tulevaisuuteen. Taideyliopisto. https://taju.uniarts.fi/handle/10024/7523

Pyykkönen, M., Sokka, S. & Kurlin Niiniaho A. (2021). Yrittäjätaiteilijat vapauden, luovuuden ja toimeentulon rajapinnoilla. Työelämän tutkimus, 19(1), 57–81. https://doi.org/10.37455/tt.102880

Ruusuvirta, M., Lahtinen, E., Rensujeff, K. & Kurlin Niiniho, A. (2022). Taiteen ja kulttuurin barometri 2021. Tulevaisuuden taiteentekijät. Cuporen verkkojulkaisuja 69. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/tulevaisuuden-taiteentekijaet

Puheenvuoroja taiteesta ja yhteiskunnasta

Tässä blogissa yhteisömme jäsenet nostavat esiin ajankohtaisia aiheita taidekentältä ja yhteiskunnasta.

Uusimmat julkaisut

Seuraa blogia