Musiikkiterapiasta voi olla apua esimerkiksi saattohoidossa, masennuksen hoidossa ja pakolaistyössä

22.4.2022 0 Like 0 kommenttia Karoliina Pirkkanen

Tällä viikolla vietetään kansainvälistä musiikkiterapiaviikkoa. Ajankohtaisessa traumatisoituneiden pakolaisten musiikkipsykoterapiassa musiikki ja taide voivat jäsentää asiakkaan sisäistä maailmaa sekä kommunikoida merkityksiä nykyisyyden, menneisyyden ja tulevaisuuden välillä, kertoo dosenttimme Sami Alanne.

Musiikkiterapia hyödyntää musiikkia apuna tunteiden ja ongelmien työstämisessä. Se voi vaikuttaa tietoisesti ja tiedostamattomasti puhutun kielen tavoin ja sen lisäksi. Musiikki(psyko)terapiaa voidaan esimerkiksi käyttää masennuksen, ahdistuksen, psykoosien ja traumojen hoidossa. Musiikkia ja musiikkiterapiaa käytetään myös saattohoidossa tukemaan potilaan ja perheen hyvinvointia. Lasten musiikkipsykoterapiassa musiikkia ja luovia menetelmiä, kuten vapaata improvisaatiota, käytetään tunteiden tunnistamiseen, sanoittamiseen ja kohtaamiseen.

Ajankohtaisessa traumatisoituneiden pakolaisten musiikkipsykoterapiassa musiikki ja taide voivat jäsentää asiakkaan sisäistä maailmaa sekä kommunikoida merkityksiä nykyisyyden, menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Esimerkiksi lapset voivat musiikin ja taiteen avulla esittää kokemansa sanattomasti, joka voi auttaa purkamaan pelkoa, surua ja ehkäisemään pakolaisuuden aiheuttamaa traumatisoitumista.

Musiikkipsykoterapiassa traumatisoituneiden pakolaisten kanssa tehtävässä työssä käytetään vapaan improvisaation lisäksi esimerkiksi projektiivista musiikin kuuntelua, jossa hyödynnetään mielikuvia, muistoja ja sanallisia assosiaatioita sanallisen psykoterapian lisäksi. Myös vaikkapa kuvaa, liikettä, leikkiä, piirtämistä tai saven muotoilua voidaan käyttää osana psykoterapeuttista työskentelyä traumatisoituneiden pakolaistaustaisten lasten ja nuorten kanssa THL:n suositusten mukaan. Haavoittuvien ryhmien hoitoa ja mielenterveyttä voidaan tukea luovia menetelmiä, kuten musiikkia, käyttäen ja auttaa rentoutumaan sekä avaamaan vaikeita asioita, kuten sodan herättämiä pelkoja ja kokemuksia. Tämä voi ehkäistä lasten, nuorten ja perheiden traumatisoitumista sekä auttaa selviytymään ja integroitumaan uuteen kotimaahan.

Spontaanit musiikilliset hetket, kansanlaulut ja loruttelut vaikuttavat luovan positiivista vuorovaikutusta ja kommunikaatiota hyvin varhain äidin ja lapsen välille. Jo viiden-kahdeksan kuukauden iässä vauvassa vaikuttaa havaintojen mukaan syntyvän musiikillisia, rytmillisiä ja vuorovaikutuksellisia havaintomalleja. Musiikista voi olla apua vauvan varhaisessa kehityksessä, ja myöhemmin musiikkipsykoterapiassa voidaan lähestyä varhaisia kehityksellisiä ongelmia ja kokemuksia vastaavan kaltaisten musiikillisien keinojen avulla. Musiikki ja taide voivat toimia perheessä ja musiikkipsykoterapiassa irtiottona, ”silleen jättämisenä” (Releasement), arjen ja työn stressistä, lisääntyneestä paineesta ja kiireestä koulussa ja työelämässä, jota eri-ikäiset ihmiset joutuvat kohtaamaan enenemissä määrin sekä käsittelemään psykoterapiassa. Musiikin ja taiteen avulla kuormitusta voidaan purkaa sekä vahvistaa palautumista ja sopeutumista kohtaamalla omia tunteita ja kokemuksia terveyttä edistävällä tavalla. Näitä ajankohtaisia asioita olen käsitellyt hiljattain ilmestyneessä kirjassani ”Väärän tiedon puu. Mallintava tieto ja kulttuurin elämästä vieraantuneisuus” (2021).

Kirjoittaja on Taideyliopiston dosentti. 25.–30.4.2022 vietetään kansainvälistä musiikkiterapiaviikkoa. Sen puitteissa Helsingissä järjestetään ensimmäisen lasten kansainvälinen lasten musiikkiterapiakonferenssi ja 13. pohjoismainen musiikkiterapiakonferenssi, joissa Alanne on mukana kutsuttuna puhujana. Lisätietoja musiikkiterapiaviikon ohjelmasta: https://www.musiikkiterapia.net/