Nuoret musiikintekijät tarvitsevat enemmän tukea suomalaiselta musiikkikasvatukselta

18.9.2023 0 Like 0 kommenttia

Kaikkien lasten ja nuorten tulisi saada kokemus oman musiikin luovasta tuottamisesta, kirjoittaa tutkija Anna Kuoppamäki. G Songlab -biisipajat ovat avoimia ja maksuttomia kaikille oman musiikin tekemisestä kiinnostuneille nuorille.

“Mun mielestä mun musiikki ei oo mitään viihdettä vaan se on taidetta. Taidehan on jotain, mikä heijastaa oikeaa elämää – ei oo taidetta ilman oikeaa elämää. Mä kirjotan biisejä oikeastaan vaan yhteiskunnasta.” Emil, 16-vuotias musiikintekijä

Vaikka säveltäminen onkin nostettu viimeisimmissä musiikin opetussuunnitelmien perusteissa (POPS 2014 ja TPOPS 2017) yhdeksi tärkeäksi sisältöalueeksi, musiikkikasvatuksessa nuoret nähdään yhä usein musiikin esittäjinä, ei sen tekijöinä. Kouluissa ja musiikkiopistoissa nuorten musiikillinen toimijuus näyttääkin edelleen kiinnittyvän soittotaidon kartuttamiseen. Tämä paljastaa, ettei suomalainen musiikkikasvatusjärjestelmä tue riittävästi niitä nuoria, jotka identifioituvat kulttuurisiksi tekijöiksi. Kaikkien ei tietenkään tarvitse säveltää, mutta olisi hyvä, että kaikki lapset ja nuoret saisivat kokemuksen oman musiikin luovasta tuottamisesta. Pedagogisesti oman musiikin tekeminen tarjoaa mahdollisuuksia mm. musiikilliseen tutkimusmatkailuun (Partti 2016) ja oman äänen löytämiseen musiikkikulttuurissa (Väkevä & Ojala 2013). Toisaalta musiikintekijyys voidaan nähdä myös aktiivisen kansalaistoimijuuden muotona (Kuoppamäki, painossa), kun nuoret käsittelevät lauluissaan itselleen merkityksellisiä sisältöjä.

Musiikki on edelleen yksi suosituimmista nuorten vapaa-ajan harrastuksista  Suomessa (Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus tutkimus 2020). Taiteen perusopetus tavoittaa kuitenkin vain noin joka viidennen musiikkia harrastavan nuoren. Valtaosa nuorista harrastaa siis muodollisen musiikkikasvatuksen ulkopuolella. Tuore tutkimus (Kuoppamäki & Vilmilä 2023) tarkastelee nuorten musiikin oppimipolkuja, kulttuurista tekijyyttä sekä taiteen kautta syntyvää osallisuutta erilaisissa musiikin harrastamisen ympäristöissä. Tutkimus osoittaa, että erityisesti pääsy opetuksen piiriin; tukiverkostot, kuten perhe, opettajat ja kaverit; sekä harrastuspolun jatkuvuus ovat merkittävimmät erontekijät taiteen kautta syntyvän osallisuuden rakentumisessa. Tutkimuksessa tunnistettiin haastattelututkimukseen osallistuneiden nuorten musiikillisten elämänkulkujen avulla viisi erilaista oppimispolkua, joissa taiteen kautta syntyvän osallisuuden rakentumisen muodot ja tavat sekä osallisuuden kokemukset vaihtelivat polkukohtaisesti. 

Nuorten musiikillista toimijuutta tarkastellut tutkimus (Kuoppamäki & Vilmilä 2017) osoitti, että muodollisen musiikkikasvatuksen ulkopuolella harrastavat nuoret etsivät aktiivisesti oppimisen mahdollisuuksia musiikillisen toimintansa tueksi. Suomessa on siis tarvetta musiikin oppimisen ympäristöille, jotka mahdollistavat oppimisen eri ikäkausina, erilaisin tavoittein ja vaihtelevalla intensiteetillä. Vuonna 2018 toimintansa aloittaneen ja avoimissa tiloissa toimivan G Songlab -biisipajahankkeen toiminnan lähtökohtana ovat nuorten omat ideat ja tavoitteet. G Songlab tekee sektorirajoja ylittävää yhteistyötä musiikkiopistojen, nuorisotilojen, koulujen ja kirjastojen kanssa, ja tarjoaa kaikille oman musiikin tekemisestä kiinnostuneille nuorille avoimia ja maksuttomia biisipajoja. Digitaalinen oppimisympäristö mahdollistaa yhteistyön hyvinkin erilaisista sosiaalisista, kulttuurisista ja musiikillisista taustoista tulevien nuorten välillä. Pajoihin voi siis tulla tekemän ensimmäistä biisiään tai olla jo kokenut biisintekijä, eikä työskentely edellytä aikaisempia musiikinopintoja. Biisipajojen lisäksi hanke järjestää verkkomentorointia, konsertteja sekä kuuntelutilaisuuksia, joissa nuorilla on mahdollisuus keskustella ja saada palautetta omista biiseistään sekä toisilta nuorilta että musiikin ammattilaisilta. Hanke tuottaa myös nuorten tekijähaastatteluita ja musiikkivideoita nuorten biiseistä.

Viime aikoina huolestuttavasti lisääntynyt nuorten pahoinvointi vaatii myös musiikkikasvatuksen toimijoilta uudenlaista ajattelua – sosiaalisia innovaatioita, joustavuutta ja halua kantaa vastuuta myös niistä nuorista, jotka ovat vaarassa jäädä ulkopuolelle. Aina nuorelle ei ole mahdollista kiinnittyä toimintaan, joka edellyttää pitkäkestoista sitoutumista. Taiteellinen toiminta yhdessä toisten kanssa antaa välineitä kuvitella hyvää tulevaisuutta ja rakentaa tärkeällä tavalla osallisuutta, kokemusta siitä että kuuluu joukkoon. Taidekasvatuksesta ei saa tulla vain hyvinvoivien ja -toimeentulevien lasten ja nuorten etuoikeus.

Katso lyhyt video G Songlab -toiminnasta ja tutustu nuoriin biisintekijöihin Rosaan ja Emiliin.

G Songlab on ArtsEqual -tutkimushankkeen jatkohanke ja sen toimintaa järjestää Tiedon julkistamisen kulttuuritehdas Tiuku Ry yhteistyössä Genelec Oy:n kanssa. Vuonna 2023 hanke saa tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Brita Maria Renlundin säätiöltä ja Genelec Oy:lta.

Kirjoittaja

Anna Kuoppamäki (MuT) on musiikkikasvattaja, muusikko ja musiikkikasvatuksen tutkija ja toimii vierailevana tutkijana Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa.

Lähteet

Kuoppamäki, A. & Vilmilä, F. 2017. Musta tuntui, että mulla oli ohjat. Nuoret musiikillisen toimijuuden sanoittajina. Nuorisotutkimus (1–2), 5–24.

Kuoppamäki, A. Painossa. Institutional collaboration creating new spaces for young people’s musical authorship: The case of G Songlab. Teoksessa Westerlund, Heidi, Hahn Michaela ja Björk Cecilia (toim.) Music Schools in Changing Societies: How Collaborative Professionalism Can Transform Music Education. Milton Park: ISME Routledge Series.

Kuoppamäki, A. & Vilmilä F. 2023. Young people navigating musical lives: Considering arts participation as agency in cultural authorship. Research Studies in Music Education. SAGE. 1-15.

Partti, H. 2016. Sävellän – siis lennän. Teoksessa Partti, Heidi ja Ahola, Anu. Säveltäjyyden jäljillä. Musiikintekijät tulevaisuuden koulussa. Helsinki: Sibelius-Akatemian julkaisuja 15, 21–39.

POPS 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.

Salasuo, M. (toim.) 2021. Harrastamisen äärellä. Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimus 2020. Opetus-ja kulttuuriministeriö ja Nuorisotutkimusseura.

TPOPS 2017. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2017. Helsinki: Opetushallitus.

Väkevä, L. & Ojala, J. 2013. Säveltäminen luovana ja merkityksellisenä toimintana. Teoksessa Väkevä, Lauri ja Ojala, Juha (toim.) Säveltäjäksi kasvattaminen. Pedagogisia näkökulmia musiikin luovaan tekijyyteen. Helsinki: Opetushallitus, 10-22.