-
Millaista on soittaa Musiikkitalon uusia urkuja?
Rieger-urkujen soittaminen on nautinto ja etuoikeus, mutta ei kovin helppoa, toteaa urkujensoiton opiskelijamme Aleksanteri Wallius.
-
Elina Knihtilä, mitä on näyttelijän karisma?
Karismaattisuus on katsojan silmässä. Näyttelijäntaiteen professorillemme Elina Knihtilälle karisma merkitsee vaikutelmaa sataprosenttisesta läsnäolosta.
-
Miten saisi taidenäyttelystä katsojana enemmän irti?
Kiinnostavia näkökulmia voi saada esimerkiksi lukemalla näyttelytekstejä, miettimällä teosta suhteessa taiteilijan sille antamaan nimeen tai pohtimalla sitä, miten teokset on ripustettu suhteessa tilaan. Taiteeseen on monia oikeita reittejä, vastaa nykytaiteen tutkimuksen professori Riikka Haapalainen.
-
Miten kannattaisi pukeutua taidemusiikin konserttiin?
Muotitoimittaja Sami Sykkö antaa vinkit konserttipukeutumiseen.
-
Tutkimuksen ja taiteen vapaus ovat demokratian perusta
Taiteen merkitystä demokratiakehityksen mittarina ei voi väheksyä, kirjoittaa tutkimuksen vararehtori Jaana Erkkilä-Hill.
-
Mitä jos haluan antaa esitykselle seisovat aplodit, mutta kukaan muu ei nouse?
Teatterikorkeakoulun tapahtumaviestinnästä vastaava Jaana Forsström kannustaa seisoviin aplodeihin.
-
Is the pursuit of personal artistic growth enough to justify doctoral studies in music?
The justification for doctoral degrees should not be confused with students’ interests in personal development according to researchers Mieko Kanno, Guadalupe López-Íñiguez & Heidi Westerlund.
-
Art education plays a major role in how we approach the big issues of life – Welcome message from the University of the Arts Helsinki’s Rector to ELIA conference participants
We will leave no stone unturned in our search for ways of achieving better dialogue and greater understanding and, consequently, also a better future, writes Rector Kaarlo Hildén.
-
Taidekasvatuksella on tärkeä rooli suurten kysymysten käsittelyssä – Taideyliopiston rehtorin tervehdys ELIA-konferenssin osallistujille
Kiveäkään ei jätetä kääntämättä, jotta löydettäisiin keinot paremman vuoropuhelun ja ymmärryksen ja sitä kautta myös tulevaisuuden saavuttamiseksi, kirjoittaa rehtori Kaarlo Hildén.
-
Vallan ja vastuun talo – ajatuksia Taideyliopiston kansallisesta asemasta
Taideyliopiston valta taiteen tilan määrittämisessä valtakunnallisesti on pelottavan suuri, ja suuren vallan myötä tulee vastuu.
-
Miten oppia uudelleen taide?
Taidehistorian ja -teorian professori Anita Seppä pohtii länsimaisen kaanonin ja esteettisten arvojen valtaa itsessään ja ikuista uudelleen oppimisen vaatimusta.
-
Musiikki, historia ja musiikinhistorian valkoisuus
Musiikki ja historia ja musiikinhistoria ovat kiistatta rasistisia. Kysymys onkin siitä, millä tavoin, kirjoittaa professorimme Antti-Ville Kärjä Olen antirasisti -kampanjan blogitekstissään.
-
Miksi Taideyliopisto arvioi tutkimustaan?
Taideyliopistossa arvioidaan parhaillaan tutkimusta kokonaisuudessaan ensimmäistä kertaa. Ulkoisen arviointipaneelin tulokset saadaan ensi vuonna. Vararehtori Jaana Erkkilä-Hill kirjoittaa arvioinnin syistä ja tärkeydestä.
-
Onko elämää vision jälkeen?
Miksi ArtsEqual-hankkeen tutkimuksia ei hyödynnetä Suomen musiikkikoulutuksen uudessa visiossa, kysyy tutkijamme Tuulikki Laes.
-
Haluan vaikuttaa ja saada siitä palkan
Taiteen tuottamaa tietoa tarvitaan ja siksi sen sivuuttamisesta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulisi olla huolissaan, kirjoittaa tutkija Satu Olkkonen.
-
Taide häviää aina
Estetiikkaa ei ole onnistuttu saamaan tiedon muotoon, kirjoittaa taiteellista tutkimusta tekevä tutkijamme Satu Olkkonen.