Musiikki voi luoda turvaa ja yhteenkuuluvuutta pandemiakriisin aikana

7.4.2021 0 Like 0 kommenttia

Musiikki ja taide voivat kriisin ja eristäytymisen aikana auttaa pelkoihin ja yksinäisyyden aiheuttamaan ahdistukseen.

Suomessa ja maailmalla eletään COVID-19-viruksen aiheuttaman vaaran aikaa ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Tämä ihmiselle ulkoinen uhka herättää luonnollista pelkoa, koska se pahimmillaan voi sairastumisen myötä johtaa kuolemaan. Lisäksi virus ja sen aiheuttama sairaus uhkaa hyvinvointiamme laajemminkin, koska valtiot joutuvat rajoittamaan kansalaistensa luontaista liikkumista, kontakteja ja elinkeinon harjoittamista. Rajoitukset kohdistuvat kaikkiin, mutta ennen kaikkea ne ovat vaikuttaneet esimerkiksi muusikoiden ja taiteilijoiden mahdollisuuksiin harjoittaa ammattiaan. Myös lapset, nuoret ja vähäosaiset voivat joutua eriarvoiseen asemaan, jos harrastaminen, opiskelu ja työelämään siirtyminen estyvät rajoitusten ja niiden pitkäaikaisvaikutusten myötä. Viruksen aiheuttaman pelon lisäksi pandemiakriisin seuraamuksia voivat olla erilaiset lisääntyvät mielenterveydelliset ongelmat, jotka aiheutuvat rajoitustoimenpiteistä ja niistä johtuvasta työttömyydestä, yksinäisyydestä ja turvattomuudesta.

Musiikki ja taide voivat kriisin ja eristäytymisen aikana auttaa pelkoihin ja yksinäisyyden aiheuttamaan ahdistukseen. Musiikki vaikuttaa aivoihin ja mieleen rauhoittavasti, koska se herättää ja luo niissä yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kuunnellessaan yksin musiikkia ihminen kokee luonnostaan kuuluvansa samaan heimoon muiden kanssa, kun hän kuulee toisten ihmisten soittoa ja laulua. Musiikki virittää aivoissa mielihyvää tuottavaa välittäjäainetta endorfiinia ja vähentää elimistössä stressiä lisäävää kortikotropiinihormonia (ACTH). Näin musiikki rauhoittaa elimistön ja psyykeen ylivirittäytymistä, ahdistusta, kipua ja levotonta oloa, mitkä ovat ominaisia traumaattiselle kokemukselle. Musiikin kuuntelu rentouttaa ja voi auttaa nukahtamiseen. Ahdistusta ja pelkoja herättävien kokemusten uhatessa musiikki kannattelee ja sitoo tunteita, luo toivoa selviytymisestä ja uskoa tulevaisuuteen, koska se herättää yksinäisyydessä kulttuurillisen kokemuksen kuulumisesta joukkoon ikään kuin sarastavana ja elähdyttävänä valona pimeydessä.

Kriisin aikana musiikin kuuntelulla ja aktiivisella tekemisellä, kuten laulamalla ja soittamalla yksin tai mahdollisuuksien mukaan toisten kanssa, voi olla terveyttä edistäviä, mielenterveyttä tukevia ja sosiaalisia ongelmia ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Sota-aikana Suomessa laulettiin ja kuunneltiin musiikkia paljon, mikä toi turvaa ja yhteisöllisyyttä hädän hetkellä. Musiikki sisältää usein myös iloa, huumoria ja leikkiä, mikä vapauttaa mieltä. Ammoisista ajoista äidit ovat laulaneet vauvoille ja lapsille rauhoittaakseen heitä uneen. Tähän on liittynyt äidin huolta pitävä katse, käsillä kannattelu sekä tyynnyttävä liike. Musiikki herättää tiedostamattomasti mielessä näitä varhaisia psykofyysisiä mielihyvän kokemuksia, jotka rauhoittavat ja aktivoivat aivojamme hakemaan yhteyttä ja turvaa toisesta ihmisestä. Näin toimiessaan musiikki voi lisätä stressin sietokykyämme ja siitä palautumista, resilienssiä, joka auttaa yksilöä ja yhteisöä kriisistä selviytymisessä ja ehkäisee traumatisoitumista.

Kirjoittajasta

MuT, FM Sami Alanne on musiikkiterapian dosentti ja tutkija Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ja Taidekasvatuksen tutkimuskeskus CERADASSA. Hänen tutkimusalueitaan ovat mm. traumat, pakolaisuus, mielenterveys ja psykoterapia musiikin, taiteen, kulttuurin, filosofian ja yhteiskunnan näkökulmista. Lisäksi hän työskentelee lasten, nuorten ja aikuisten kouluttajapsykoterapeuttina ja musiikkipsykoterapeuttina pääkaupunkiseudulla.

Tutkitun tiedon teemavuosi

Blogikirjoitus kuuluu Tutkittua tietoa taidekasvatuksesta -blogikirjoitussarjaan, joka on osa Tutkitun tiedon teemavuoden ohjelmaa.